ÄKS

Onnea 103-vuotiaalle Suomelle!

06.12.2020 06:00
Äänekosken Sotaveteraanien puheenjohtaja Markku Louekari ja sotaveteraani Erkki Aalto toivovat, ettei veteraanien perintö sammu koskaan. 

Äänekoskella, kuten koko rakkaassa isänmaassamme, alkavat sotiemme veteraanit käydä vähiin. Itsenäisyyspäivän alla on tärkeää muistella itsenäistä Suomea ja sitä, miten itsenäisyys saavutettiin. 

 

Vaikka itsenäisyyteemme tarvittiin raskaita menetyksiä, on itsenäisyyspäivä iloinen juhla. Tänään, 6. joulukuuta, alkaa juhlapäivä hiljentymisellä ja seppeleenlaskulla sankarihaudoille. Tänä poikkeuksellisena koronavuonna, ei tästä perinteestä tingitä, sillä seppeleenlaskut tehdään jokaisella Äänekosken sankarihaudalla, Konginkankaalla, Suolahdessa, Sumiaisissa ja Äänekoskella. 

Kaupungin itsenäisyyspäiväjuhla sen sijaan vietetään kotikatsomoista käsin, kun juhla striimataan verkon välityksellä jokaiselle, joka vain haluaa juhlaan osallistua. 

– Olemme koettaneet saada juhliin nuorempaa väkeä, ja siinä onnistuneetkin. Ohjelma ei ole enää niin pönäkkää, mukana on musiikki-ja tanssiesityksiä. Esimerkiksi seppeleenlaskussa on kahtena vuonna ollut mukana nuoria, On ilahduttavaa, että nuorisovaltuustosta saadaan jokaisen sankarihaudan kunniakäynnille seppeleenlaskija. Äänekosken Sotaveteraanien puheenjohtaja Markku Louekari iloitsee.

Tuoreimman tiedon mukaan, Äänekoskella on enää vain yhdeksän veteraania. 

– Tuoreimman tiedon mukaan koko Äänekosken alueella on vain yhdeksän tunnuksen omaavaa veteraania. Äänekosken Sotaveteraaneissa he ovat  Erkki Aalto ja Kalervo Kallioniemi sekä kaksi leskijäsentä, laskee yhdistyksen puheenjohtaja Markku Louekari ja kertoo, että korkein luku oli vuonna 1981, jolloin veteraaneja oli järjestössä 271.

103-VUOTIAS Suomi näyttää 94-vuotiaan Erkki Aallon silmissä erittäin hyvältä. Hän pohtii, kuinka paperiteollisuus on keskeinen hyvinvoinnin tuoja koko Suomelle.

– Tulin Äänekoskelle tehtaan palvelukseen vuonna 1959, ensin sulfiittitehtaalle käyttöinsinööriksi ja lähdin Metsä Serlasta tehtaanjohtajana eläkkeelle. 

Kun Aalto tuli Äänekoskelle tammikuussa 1959, luonnehtii hän Äänekoskea pikku kyläksi. 

– Äänekoski on kasvanut Metsäliiton kainalossa. Kartonkitehdas toi Äänekoskelle uutta vaurautta työpaikkojen myötä, Metsä Botnia toi taas uutta ja nyt on meillä Metsä Groupin biotuotetehdas.  Sitä ei voi kukaan kiistää, etteikö Äänekoski olisi kehittynyt tehtaan myötä. Kun tulin Äänekoskelle, ei satamassa ollut kuin pieni laituri ja muutama soutuvene. Katsokaapa mitä siellä nyt on! Tämä osoittaa sitä, että on tehty töitä ja tienattu. Sellu, paperi ja kartonki ovat olleet aina hyviä palkanmaksajia, Aalto sanoo. 

Mittarilla kuin mittarilla mitattuna näyttää Suomi maailmalta katsottuna hyvältä. 

– Olemme tilastojen kärkipäässä, mutta tiedämme ja tunnistamme pulmat. Nuorten pahoinvointi  on aihe, joka pelottaa ja hirvittää. Hallitus yrittää oppivelvollisuuden laajentamisella saada yhteiskunnan pudokkaat kiinni jo varhaisessa vaiheessa. Sosiaaliset pulmat heijastuvat moneen asiaan, hallitus puhuu tasa-arvosta, toki siitä on puhuttu jo iät ja ajat. Eriarvoisuuden lisääntymistä pitää pyrkiä vähentämään, mutta tehtävä ei ole helppo, Louekari sanoo. 

Erkki Aalto kertoo joutuneensa rintamalle 17-vuotiaana. Kannaksen taisteluissa sekä Viipurin ja Rauman sotasairaaloissa palvelusta kesti aselepoon 4. syyskuuta saakka. Näkyikö eriarvoisuus silloin?  

– Olin kutsunnoissa tammikuussa 1944, tuolloin olosuhteet olivat niin alkeelliset, ja koko elämä oli huomattavasti alkeellisempaa: ei ollut autoja ja asunnot olivat pienet. Nuorten pahoinvointi on mielestäni kiinni vanhemmista: jos vanhemmat ovat kiinnostuneita lapsistaan, niin he kaikki menestyvät. Nuorten pahoinvointi on elintasomme nousun seurasta, se on funktio siitä. 

Koronan vuoksi perinteinen itsenäisyyspäivän vastaanotto Presidentinlinnassa on peruttu. Linnan juhlat ovat yhdistäneet meidät suomalaiset televisioiden ääreen, ja näin tapahtuu myös tänä poikkeuksellisen aikana, kun juhlallisuudet nähdään tv-vastaanottimista tai mobiililaitteista. jJuhlia isännöi tuttuun tapaan tasavallan presidentti puolisoineen – tällä kertaa ilman juhlavieraita. Tämän vuoden Linnan juhlat tulevat pitämään sisällään perinteiden painotusta ja kunnioitusta sekä nuorten mielipiteiden esilletuontia. 

Koronasta huolimatta, me jokainen voimme sytyttää kaksi kynttilää ikkunalle sunnuntaina kello 18. Kynttilöissä ja niiden määrässä piilee perimätiedon mukaan monenlaista symboliikkaa, mutta ehkä se jokaiselle läheisin ajatus on, että toinen kynttilä kuvaa kotia, toinen isänmaata. 

Veteraanijärjestöt ovat siirtymässä perinneaikaan. Yhdistykset pyrkivät lisäämään yhteistyötä koulumaailman kanssa. 

– Pienillä teoilla esimerkiksi kynttilän tai kukan vieminen luokan kanssa sankarihaudalle juhlapäiviä edeltävänä koulupäivänä olisi hyvä askel perinteen siirtämiseen nuorille. Näin saisimme nuoret kiinnostumaan veteraanien perinteestä, sillä se ei saa hämärtyä koskaan, Aalto ja Louekari sanovat.

Seppeleenlaskut sankarihaudoille Konginkankaalla, Suolahdessa, Sumiaisissa ja Äänekoskella jumalanpalveluksen jälkeen 

Äänekosken itsenäisyyspäiväjuhlat verkossa 6.12. klo 13 alkaen osoittessa https://youtu.be/78_E796kDkA

 

Vastaa

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKISANOMAT OY
Torikatu 2, 2. kerros, 44100 Äänekoski
Avoinna sopimuksen mukaan
Puhelin 040 565 0941

TOIMITUSmarjo@aksa.fi
Marjo Steffansson
päätoimittaja 040 841 2945

MARKKINOINTIilmoitus@aksa.fi
Pirjo Hakkarainen
myyntipäällikkö 040 565 0941
Marjut Parola
myyntineuvottelija 040 730 4234
etunimi@aksa.fi

ILMOITUSVALMISTUS JA -AINEISTO
ilmoitus@aksa.fi

Tietosuojaseloste »
© Äänekosken Kaupunkisanomat Oy

AD Alfred
Elysium Solutions Oy