Suolahden lukion henki kantanut pitkälle – Liisa Kuparinen väittelee tohtoriksi 


Suolahden lukion kautta tohtoriksi: Liisa Kuparinen. Kuva: Vesa Muhonen / Studio Taikalaatikko.

Suolahdessa koulunsa käynyt Liisa Kuparinen, 33, on pian tohtori. Kuparisen tietojärjestelmien väitöskirja tarkastetaan Jyväskylän yliopistossa ensi viikon maanantaina.

Väitöksen motivaatio lähti eksymisen ongelmasta. Hieman laajemmin sanottuna Kuparinen on etsinyt keinoja mobiilikarttapalveluiden käyttäjien sijaintitietoisuuden tukemiseen. Ihmiset kun tapaavat eksyä vieraassa ympäristössä, vaikka käyttäisivät mobiilikarttapalvelua.

Syitä tähän ovat muun muassa karttapalveluiden puutteellinen tuki käyttäjän kognitiiviselle tilan havainnoinnille, puutteet karttanäkymän ja reaalimaailman vastaavuudessa ja toisaalta se, että käyttäjä luottaa liian paljon karttapalvelun navigointiohjaukseen.

KUPARINEN syntyi Helsingissä, mutta muutti Suolahteen jo parin viikon iässä. Hän kirjoitti ylioppilaaksi Suolahden lukiosta vuonna 2001 ja valmistui kauppatieteiden maisteriksi ja ekonomiksi Jyväskylän yliopistosta vuonna 2008. Pääaineena oli tietojärjestelmätiede.

Kuparinen toimi aiemmin vuosia Jyväskylän yliopistossa tutkimustehtävissä. Hänellä on myös 11 vuoden kokemus IT-alan pienyrittäjänä. Tällä hetkellä hän työskentelee käyttäjäkokemuksen suunnittelijana ja käytettävyysasiantuntijana Qvantelilla, joka kehittää tietojärjestelmiä teleoperaattoreille Suomessa ja maailmalla.

Kuparisesta olisi voinut tulla myös yhteiskuntatieteilijä. Pohdinnat olivat päällä lukiovuosina.

– Luulen, että pitkälti läpi koko kouluaikojen oli Suolahdessa opettajilta oppilaisiin heijastettu yleinen asenne valaa uskoa siihen, että tulevaisuudessa ovet ovat auki ja jokaisessa yksilössä on kyky haluamiinsa asioihin – että voimme tulevaisuudessa päästä tekemään juuri sitä mitä haluamme. Se oli hyvä alusta ponnistaa, Kuparinen kertoo.

– Jopa silloin, kun opolle, Sorrin Irjalle, turhautuneena kerroin, että en minä ehkä enää haluakaan IT-alalle, vaan haluan yhteiskuntakriitikoksi, taisi Irja antaa minun rauhassa rempoa valintojeni kanssa. IT-ala oli aina siihen asti ollut minulle vahva suunta, jo siitä lähtien kun pääsin ensimmäisiä kertoja ala-asteella tietokoneisiin käsiksi ja kun yläasteella pääsin valitsemaan kaikki silloiset harvat tietotekniikan kurssit valinnaisaineikseni.

Jo yläasteen tietotekniikan opettaja kiinnitti huomiota Kuparisen osaamiseen ja kannusti osaltaan häntä eteenpäin.

– Hän sanoi, että kun oppilas osaa asian paremmin kuin opettaja, hänen on annettava oppilaalle kymppi. No, toki suuri maailma opetti minulle hyvin pian kovaa suhteellisuudentajua, mm. sen, että en minä oikeasti kovin paljon vielä osannut. Tässäkin pätee se, että mitä enemmän tiedät, sitä paremmin ymmärrät kuinka vähän oikeasti tiedät.

LUKIOVUODET antoivat hyvät eväät tulevaisuuteen.

– Lukion yhteishenki konkretisoitui mm. Me-hengen iltamina ja ikäluokan yhteisinä illanviettoina. Siinä kohtaa nuoruutta kai alettiin paremmin ymmärtää reiluuden ja yhteisöllisyyden päälle. Tuo ymmärrys tuntui olevan myös mm. lukion rehtorilla Pulkkisen Sepolla, joka kykeni tarpeen tullen puolustamaan opiskelijoitaan epäreilua maailmaa kohtaan.

– Lukioaikoina muistan vähän naureskellunkin sille, kuinka helposti hyviä numeroita oli saatavissa psykologiaa, uskontoa ja filosofiaa opettaneelta Koskisen Hannulta. Jossain vaiheessa taidettiin alkaa miettiä, että ehkä Hanski vain noudatti siinä kovin tärkeää positiivisen vahvistamisen psykologiaa. Kun Hannu valoi positiivisella palautteella uskoa opiskelijoiden omaan osaamiseen, kasvoi siinä merkittävä pääoma kohdata tulevaisuuden vastoinkäymisiä ja haasteita.

VÄITÖSKIRJASSAAN Kuparinen vastaa osaltaan tulevaisuuden haasteisiin. Tulevan tohtorin työ on hyödyksi uusien mobiilikarttapalveluiden suunnittelussa ja kehittämisessä.

Kuparinen esittää useita keinoja tukea käyttäjää sijaintinsa hahmottamisessa. Keinoja ovat käyttäjäkeskeisen suunnittelun menetelmien käyttäminen, uusien teknologioiden hyödyntäminen palveluissa, käyttäjän osallisuuden lisääminen sisällöntuotannossa sekä käytettävyysheuristiikkojen ja suunnitteluohjeiden noudattaminen käyttöliittymäsuunnittelussa.

Osana väitöskirjaansa Kuparinen on tutkinut silmänliikeseurannan käyttöä havainnoinnin tutkimiseen luonnossa navigoitaessa. Hän näkee metodin arvokkaaksi karttapalveluiden käytön tutkimuksen ja suunnittelun apuna. Toisessa väitöskirjan osatutkimuksessa Kuparinen tutki kykyä havainnoida etäisyyksiä lisätyn todellisuuden ja reaalimaailman välillä. Tätä tutkimusta motivoi oletus siitä, että lisätty todellisuus karttapalvelussa saa käyttäjän kiinnittämään enemmän huomiota ympäristöön, jolloin eksymisen riski pienenee.

Kolmantena osatutkimuksena Kuparinen, osin yhdessä kollegoidensa kanssa, kehitti ja validoi uudet käytettävyysheuristiikat mobiilikarttapalveluille. Niissä Kuparinen esittää suosituksia mm. käyttöympäristön tai mobiililaitteen tuomista keskeytyksistä palautumiseen, sovelluksen tärkeimpien toimintojen esittämiseen, vuorovaikutuseleiden tukemiseen ja karttanäkymän skaalautuvuuteen. Heuristiikat ovat konkreettinen apuväline mobiilikarttapalveluiden iteratiivisessa kehittämisessä.

Lisäksi Kuparinen esittää, että tuki multimodaalille vuorovaikutukselle mobiilikarttapalvelussa auttaa käyttäjää navigoinnissa, esimerkiksi kun liikenteen melu tai kiire aiheuttavat käyttäjän näkö- tai kuuloaistien kuormittumisen tai käyttäjällä on aistivamma. Yhtenä keinona käyttäjän sijaintietoisuuden tukemiseen Kuparinen esittää käyttäjien itsensä luoman sisällön, mm. kuvien ja sosiaalisen median yhteyksien tuomista osaksi karttapalvelua, jolloin palvelun käyttäjäkokemuksesta muodostuu henkilökohtaisempi ja sijainnit ovat helpommin muistettavissa.

KUPARINEN tunnetaan myös muun muassa Jyväskylän vuoden 2014 asuntomessujen koiraystävällisen messutalo HauHausin konseptisuunnittelijana, rakennuttajana ja asukkaana, koirateknologian innovoijana, Äijälänrannan asukasyhdistyksen yhteyshenkilönä, kirkkovaltuutettuna ja vihreänä vaikuttajana.

KTM Liisa Kuparisen tietojärjestelmätieteen väitöskirjan ”Lost or Not? Designing and Evaluating User Interfaces of Mobile Map Services: The Viewpoint of Supporting Users’ Location Awareness” tarkastustilaisuus maanantaina 21. marraskuuta 2016, klo 12.00, Mattilanniemi, Agora, Lea Pulkkisen sali. Vastaväittäjänä professori Kaisa Väänänen (Tampereen teknillinen yliopisto) ja kustoksena yliopistonlehtori Antti Pirhonen(Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuus on suomenkielinen.

Väitöskirjaa myyvät yliopistokauppa Soppi, puh. 040 805 3825 tai myynti@library.jyu.fi ja yliopiston verkkokauppa. E-julkaisuna se on luettavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-6830-4

Vastaa