Käänteet Suolahtisalin ympärillä muuttuvat koko ajan mielenkiintoisemmaksi. Sisä-Suomen Lehti kirjoitti torstaina verkkosivuillaan, kuinka Keski-Suomen Opiston kannatusyhdistys aikoo tehdä rikosilmoituksen, koska Suolahtisalin kuntoa on menty tutkimaan ilman lupaa.
Kannatusyhdistyksen puheenjohtaja Jaana Tani sanoo ÄKSälle kannatusyhdistyksen vasta harkitsevan rikosilmoituksen tekoa. Aikomusta ei sellaiseen kuitenkaan ole, ennen asioiden selvittelyä.
– Olemme puhuneet rikosilmoituksen teon mahdollisuudesta, mutta ensin on saatava tietoa, onko talossa käyty ilman lupaa. Se on fakta, ettei toisen omaisuuteen tai kiinteistöön voi kajota ilman lupaa, Tani sanoo ja kertoo lukeneensa tästä luvatta tehdystä tutkimuksesta tiistaina mediasta.
Tani ei ole innostunut ajatuksesta, että opiston kiinteistörypästä lähdetään palastelemaan, ei edes siten, että vain Suolahtisali vaihtaisi omistajaa.
– Olemme myymässä koko kokonaisuutta. Kiinnostuneita ostajaehdokkaita on ollut, kiinnostusta on ollut myös pelkän puutalon lunastukseen. Haluamme kuitenkin katsoa, löytyykö alueelle ostajaa, haluan myös uskoa, että löytyy. Jos kaupunki on näin riitaisa ja eripurainen, ei ole houkuttelevaa lähteä hieromaan kauppoja sen kanssa. Mitäs siihen sotkeutumaan, Tani puuskahtaa.
Tani ei osaa olla iloinen siitä, että uusi tutkimus osoittaa Suolahtisalin olevan paremmassa kunnossa kuin on luultu.
– On hieno asia, jos siellä ei ole ongelmia, mutta en lähtisi kääntämään mustaa valkoiseksi, Tani napauttaa.
Tani on kuitenkin tyytyväinen siitä, että kaupunki osoitti todellista kiinnostusta salin ostamisen suhteen, teettäessään 40 000 euroa maksaneen kuntotarkastuksen.
Salin säilymisen puolesta töitä tehnyt Matti Virtanen on hyvin hämmästynyt siitä, että häntä vastaan on noussut rikosepäily.
– Minulla ei ole avaimia Suolahtisaliin, mutta minulla on 28 vuoden kokemus salissa työskentelystä. Olen käynyt tammikuussa salissa opiston talonmiehen kanssa, eikä minulle tullut edes mieleen ajatusta, että olisin tekemässä rikosta. On sangen outoa, ettei kannatusyhdistys arvosta sitä, että kaupunki on yrittänyt toden teolla olla kiinnostunut salin lunastuksesta.
Virtanen mukaan kannatusyhdistyksen toiminta ja lausumat eivät ole asiallisella pohjalla.
– Mielestäni Äänekosken kaupunki voisi nostaa syytteen siitä, että heiltä on vuokraoikeus evätty perusteettomasti. Kysyä myös sopii, miksi kannatusyhdistys antoi kaupungin laittaa kymmeniätuhansia veroeuroa tutkimukseen, jos sillä ei ole aikomusta myydä kaupungille pelkkää Suolahtisalia, Virtanen sanoo.
Suolahtisali on Keski-Suomen kannatusyhdistyksen omistama. Kaupungilla on voimassa oleva ja kiinnitetty, vuonna 1987 solmittu sadan vuoden vuokrasopimus. Suolahtisali valmistui aikoinaan kaupungin ja opiston yhteisvoimin. Suolahtisalin ovet suljettiin vuoden vaihteessa, eikä näin ollen kaupunki ole voinut jatkaa salissa konsertti- ja tapahtumatoimintaa. Opiston koko rakennuskanta ja maa-alue on ollut myynnissä jo pitkään, ja toiminta on ajettu opistolla alas. Keski-Suomen Opiston ammatillinen koulutus siirtyi Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopiston hoidettavaksi kokonaisuudessaan syksystä 2017 lähtien ja Kansanopiston vapaan sivistystyön ylläpitämislupa siirtyi vuoden alusta Koskelan setlementti ry:lle.
Kuntoarvio perustuu aina faktatietoihin, faktahavaintoihin. Kokenut kuntoarvioitsija myös suosittelee lisätutkimuksia, kun on aihetta jotain epäillä. Suolahtisalille ei tiettävästi ole tehty mitään isompia korjaus- tai kunnostustoimenpiteitä. Iän ja näköhavainnot huomioiden rakennuksen talotekniikka tulisi uusia noin 100 %:sesti, rakennustekniikka noin 50%:sesti. Kiinteistönhoidon taso Suolahden kaupungin aikaan oli vaatimattomalla tasolla. Siitä yksi näköhavaintoesimerkki: Asemakadun koulun keittiö-ruokalan kalliin korjaustyön aikaan havaittiin, että keittiön lattiasta oli lattia rikki ja vettä valui kellariin. Tilannetta paikkaamaan oli asetettu sanko kellarin lattialle. Tilanne lienee ollut näin vuosikausia. Vuoto korjattiin korjaustyön tuloksena. Kun kiinteistönhoidon taso oli kaupungissa tuolla tasolla, ei Suolahtisalille (uudehko rakennus) tehty koskaan mitään. No Äänekoskella tilanne ei juuri ole ollut parempi. Painotalo ostettiin kulttuuritaloksi, mutta mitään peruskorjaustyylistä korjausta talolle ei ole tehty. Ja kuitenkin talo kaipaa kunnon korjausta ja talotekniikan uudistamista. Mielestäni tämän kaupungin oman kulttuuritalon korjaus-kunnostus pitäisi olla etusijalla.
Pitäisikö Painotaloonkin teettää kuntoarvio tällä samalla arvioitsijalla ennen korjaamista? Tiedä vaikka on niin huonossa kunnossa ettei kannata tehdä muuta kuin pyyhkäistä matalaksi…
Suolahtisalin siivous ja muu ylläpito ei kuulunut Suolahden kaupungille eikä uuden kunnan perustamisen jälkeen Äänekosken kaupungille. Vastuu näistä asioista on ollut Keski-Suomen opistolla, jonka vuokralainen kaupunki on. Siivous- ja kunnossapitotaso salissa oli pitkään aivan kunnossa mutta viime vuosina opiston toiminnan kuihtuessa kuihtui myös kaikenlainen kunnossapito enemmän ja enemmän.
Matti Virtanen – Hyvä oikaisu. Siinä minäkin tulin oikaisseeksi, kun ajattelin kaupunkia ja opistoa yhdeksi ja samaksi organisaatioksi. Saman tapaisella asenteella sitä kuitenkin oltiin liikkeellä Suolahden alueella. Äänekoskella kiinteistökorjauksiin investoitiin jatkuvasti kuitenkin jonkin verran, Suolahdessa ei juuri lainkaan. Ja alun perinhän näissä kolhooseissa ovat puurot ja vellit olleet sekaisin. Surkuhupaisalta kuulostaa tänä päivänä 100:n vuoden vuokrasopimus. Siinä ilmeisesti oli kova usko rakennusten ikuisuuteen, Suolahden ikuisuuteen, Kekkosen ikuisuuteen ja Neuvostoliiton ikuisuuuteen.