Tehasta Pukkaa: Varpu Heikkinen syöttää puuta biotuotetehtaalle vilkkaaseen tahtiin


Varpu Heikkinen pääsi näkemään juuri konepajalta valmistuneen materiaalikoneen. Kuva: Mantsinen

Mantsinen huolehtii, että biotuotetehtaalle saapuva puuautojen ja -junien ehtymätön materiaalivirta puretaan tehtaan käyttöön.

 

Varpu Heikkinen seisoo juuri Mantsisen Ylämyllyn konepajalta valmistuneen materiaalikoneen vieressä. Suuri 120-tonninen kone kuuluu Metsä Groupin biotuotetehtaan puukentän operoinnin kalustoon.

Mantsisen logistiikkapalvelut vastaa pian käynnistyvän biotuotetehtaan puuvirran purkamisesta. Odottaessaan puukentän valmistumista yritys ajaa sisään rekrytoimaansa henkilökuntaa muilla työmaillaan Metsä Fibren Rauman sellutehtaalla sekä Stora Enson tehtailla Imatralla ja Uimaharjussa.

Huhtikuun alussa Heikkinen siirtyi harjoittelemaan koneiden käsittelyä Uimaharjun puuterminaaliin.

– Teemme täällä vastaavia työtehtäviä kuin myöhemmin Äänekoskella. Käytännön opeteltavaa on paljon, mutta kaikkein tärkeintä on päästä sinuiksi näiden suurten koneiden kanssa, hän sanoo.

Biotuotetehtaalle Mantsinen työllistää reilut 30 kuljettajaa, huoltomiestä ja työnjohtoa. Tähän mennessä heistä on rekrytoitu liki puolet.

Kuvan konetta testataan tasakärkisellä bulk-kahmarilla. Biotuotetehtaalla siihen asennetaan Mantsisen itse valmistama puukahmari.

Kuvan materiaalinkäsittelykonetta testataan tasakärkisellä bulk-kahmarilla. Biotuotetehtaalla siihen asennetaan Mantsisen itse valmistama puukahmari. Kuva: Mantsinen

KOULUTUSJAKSOJEN lisäksi Mantsinen testaa upouusia laitteitaan käyttövalmiiksi.

Äänekoskelle tuodaan muun muassa kolme 120-tonnista materiaalikonetta ja kaksi robottiveturia. Logistiikkapalveluiden liiketoimintajohtaja Ilkka Hujanen kertoo koneiden toimivan pääosin sähkövoimalla perinteisten polttomoottorien sijaan.

– Sähkövoiman käyttö oli luonteva ratkaisu biotuotetehtaan yhteydessä.

– Jouduimme laajentamaan konepajamme tuotevalikoimaa soveltuvien sähkövetureiden valmistamiseksi. Tietojemme mukaan maailmassa ei ole vastaavissa tehtävissä muita tämän vetokykyluokan robottivetureita, jotka kulkevat sähköllä, Hujanen lisää.

Puukentän operointiin kuuluu puun purkaminen autoista ja junista. Su

urin osa puusta nostetaan suoraan kuorimon syöttölinjalle. Syötön yhteydessä tarkkaillaan myös puun laatua ja tehdään mittauksia.

Biotuotetehdas nielee puuta suuret määrät, yhteensä noin 6,5 miljoonaa kuutiota vuodessa. Vuorokaudessa raaka-ainetta saapuu purettavaksi noin 240 rekkalastin ja 70 junavaunullisen verran. Työtä tehdäänkin puukentällä tauotta kolmessa vuorossa.

– Urakka on siitä erikoinen, että lähdemme näin isossa kohteessa aivan tyhjästä liikkeelle. Alueelle ei pääse kovin aikaisin ennakkoon valmistelemaan työn aloittamista, sillä meidän on odotettava varsinaisen puukentän valmistumista.

Kotimaan neljän tehdaskohteen puuterminaalien lisäksi Mantsisen logistiikkayksikkö toimii useassa vastaavanlaisessa kohteessa Venäjällä.

mantsinen_varpu_heikkinen

Heikkinen ja muut kuljettajat totuttelevat parhaillaan hallitsemaan valtavan kokoisia koneita. Kuva: Mantsinen

ÄÄNEKOSKELLA Mantsinen aloittaa toimintansa kesäkuun loppupuolella. Tuolloin käynnistyy puukentän tekninen valmistelu, kuten biotuotetehtaan sähköverkkoon liittyminen, laitteiden kasaus ja koekäytöt tehdasintegraatin olosuhteissa.

– Meidän on vielä varmistettava muun muassa, että koneet ja viestintäjärjestelmät toimivat paikanpäällä suunnitellusti ja että radan valmistuttua yhteistyö vaunujen operoinnissa VR Trackin puutavarakuljetusten kanssa sujuu, Ilkka Hujanen luettelee.

Vaikka itse biotuotetehdas käynnistyykin portaittain ja pääsee tuotantotavoitteeseensa vuoden 2018 puolella, on Mantsisen oltava täydessä valmiudessa heti ensimmäisestä puukuormasta lähtien.

– Emme vielä tiedä puun saapumisen rytmivaihtelua, joten meidän on kyettävä vilkkaaseenkin työtahtiin alusta alkaen. Aikataulu valmisteluille Äänekoskella on tiukka, mutta tehtävissä hyvällä ennakoinnilla.

Kevään myötä Mantsinen tiivistää henkilökuntansa kouluttamisen ja vielä käynnissä olevan rekrytointiprosessinsa tahtia.

 

SUURIN osa jo työsopimuksen allekirjoittaneista tulee Keski-Suomesta, mutta kaukaisimmat osaajat saapuvat Äänekoskelle Kainuusta ja Etelä-Karjalasta.

Tämän vuoden helmikuussa Mantsisen koulutuksessa aloittanut Varpu Heikkinen asuu vielä hetken aikaa Konnevedellä. Kesäkuussa perhe muuttaa Suolahteen.

– Ennen biotuotetehtaan puukentälle työllistymistä olin kuusi vuotta Suolahdessa Metsä Woodin vaneritehtailla tuotannossa. En ole aiemmin työskennellyt nykyistä vastaavassa ammatissa, mutta kipinä tällaisten suurten koneiden pariin syttyi jo pitkän aikaa sitten, Heikkinen kertoo.

Ilkka Hujasen mukaan työntekijöitä valikoidessa kiinnitetään ensimmäisenä huomiota turvallisuusajatteluun. Hallittavana kun on vaativia laitteita ja liikuteltavana suuret määrät puuta.

Rutiinia tekniseen osaamisen Heikkinen ja muut tulevat kuljettajat hakevat työmaakohteiden lisäksi esimerkiksi ajosimulaattoreilla. Kova työtahti ei ennalta huoleta Heikkistä.

– Kyllä se vauhti tulee sitä mukaan kuin varmuus kasvaa! Kärsivällinen ja rauhallinen asenne on tärkein ominaisuus ohjaamossa.

Biotuotetehtaan rakentumista Varpu Heikkinen on seurannut tiiviisti, sillä alunperin Mantsisen työpaikkailmoituksenkin bongannut ja hakemuksen lähettämiseen kannustanut aviomies työskentelee Äänekosken Metsä Fibren käyvällä sellutehtaalla.

– Kompensoimme sitten kotitöissä sen, että mieheni tekee biotuotetehtaassa siistiä sisähommaa ja minä kuljetan pihalla puuta säällä kuin säällä, Heikkinen vitsailee.

TAIJA KOLEHMAINEN

Vastaa