ÄKS

4-3-2-1  murha – löytyykö Willen vintiltä uusia murhia vai pelkkiä kummituksia?

17.04.2021 06:00
Kuntalan nyk. Wille Olohuoneen ja Keittön rakennusvuotta ei tiedetä, mutta remontti on paljastanut, että itäpääty on alun perin ollut muutaman metrin lyhyempi. Ilmeisesti 1900-luvun alussa on taloa jatkettu, kun talossa olleen kansakoulun opettajille on tarvittu asuintiloja ?  Suojeluskuntapukuinen murhamies marssi vuonna 1921 etummaisen kuistin kautta kunnankamreerin pöydän ääreen ja ampui Ukko-Mauserilla kolmasti. Ensimmäinen luoti meni keskeltä Fredrik Kallion otsaa suoraan henkivakuutusyhtiön kaappiin. 

Äänekosken kaupunki täyttää tänä vuonna 110 vuotta. Kunnan ensimmäinen vakituinen virkamies, Fredrik Kallio, murhattiin Kuntalassa 100 vuotta sitten, 4.3.21 perjantaina klo 1 i.p.

 

Fredrik Kallion mitätön hautakivi on Äänekosken hautausmaalla täysin lumen alla ellei jo kadonnut. Tavallinen virkamiehen tarina? Murhaajan, Ilmari Honkosen, sukuhautakivi on kookas ja yhä paikallaan. Honkonen oli perinyt liki koko Äänekosken nykyisen keskusta-alueen Viiskulmasta Koulunmäelle.

Kuntala eli nykyinen Wille – Olohuone ja Keittiö, nimetty 110 vuotta sitten kuolleen laivuri ja kauppias Wille Rutasen mukaan. Rutanen testamenttasi 1911  kaupparakennuksensa kunnalle, joka sai näin ensimmäisen kiinteistönsä. Kuntalan nykyiset omistajat, Timo Honkonen ja Päivi Peltola, ovat pandemian rauhoittamana aikana jatkaneet tämän kuntamuistomerkin kunnostusta;  remontoimalla porrastiloja, yläkerran tiloja ja palauttamalla alakerran ruokasalia entiseen malliinsa osin kunnan 1930-luvulla rakentaman kassaholvin paikalta.

Yllätyksellisiä löytöjä

Remontissa on paljastunut murhatun kunnankirjurin henkilökohtaista aineistoa sekä kunnan toimintaan kuuluvia papereita. Esiin on tullut Fredrikin ja hänen vaimonsa Hilli Kallion kirjeenvaihtoa, josta osa on jo Kallioiden Iisalmen ajalta. Äänekoskelle perhe tuli 1917 syksyllä, varsin levottomaan aikaan.  Puruista löytyi muun muassa Fredrik Nybergin painattamia käyntikortteja vuodelta 1904, nuoruuden ajalta, Jyväskylän lyseolaisena. 

Vuoden 1917-1918 nälänhädän aikana Äänekoskellakin toimi elintarvikelautakunta, jossa kunnankamreeri kirjuri Kallio oli esimiehenä. Elintarvikekortteja ja -lomakkeita tuolta ajalta on säilynyt nippuja välitasanteen eristeinä. Samassa paikassa oli myös henkivakuutusyhtiö Salaman papereita. tässä vakuutusyhtiössäkin Kallio oli Äänekosken asiamiehenä. Kohtalokkaasti, koska tappava luoti 4.3.1921 lävisti kirjurin pään ja pysähtyi henkivakuutusyhtiön kaappiin, josta se irvokkaasti löydettiin.

Välilattian alta löytyi lukuisia erilaisia sanomalehtiä, mikä kertoi, että Kallio seurasi tarkasti maailman tapahtumia. Se olikin luonnollista, sillä hän oli Iisalmella ollut lehden toimittajana. Löytyi myös ammattiin liittyvä tanskalainen toimistovälineiden myyntikataloogi, joten kunnan virkamiehenäkin Kallio oli teollisuuspitäjän kuntatoiminnan uudisraivaajana. Hänen kädenjälkensä on jäänyt Äänekosken kunnan ensimmäisiin kuntakertomuksiin, tilinpäätöksiin ja monenmoisiin lautakuntiin sekä erilaisiin paikallisväen asiakirjatarpeisiin. Kallio edisti kunnassa muun muassa pankkisäästämistä, vakuutuksenottoa sekä  koulunkäynnin ja terveydenhoidon järjestämistä vähävaraisille.

Olivatko nämä sadan vuoden takaiset löydöt sattumaa?

Melkoinen sattuma, että pandemian vuoksi juuri nyt, tasan 100 vuoden päästä, Kuntalaa alettiin remontoida ja nämä yllätyslöydöt tehtiin! On kerrottu, että Kuntalassa kummittelee – jo paljon ennen kuin Kuntalasta tehtiin kaupunginmuseo vuonna 1984.  Nykyiset omistajat kertovat, että talossa on yhä outoja näkymättömiä kulkijoita ja niinkutsuttu ”tuomari” –hahmo on nähty parikin kertaa yläkerran itäpäädyssä. Ainoa tuon ajan tuomari olisi ollut henkikirjoittaja A.J.Kallio, joka ainakin osan aikaa asui Kuntalan vastapäisessä rakennuksessa. Vuoden 1921 tapahtumista, jolloin yläkerran päädyssä asusteli kunnan sairaanhoitajatar Anni Lindberg, ei kummitus ole voinut syntyä. 

Timo ja Päivi huomasivat yläkerran remontissaan, että Kuntalan itäpääty on myöhemmin jatkettu, ja päätyhirsiseinä on alun perin kulkenut nykyisen keittiön kohdalla. Jatkaminen on täytynyt tapahtua jo paljon ennen 1910-lukua. Olisiko siis kummitukset tulleet vasta omistaja Wille Rutasen kuoltua vuonna 1911 ? Sen jälkeen Kuntalaan tuli mm. lääkärinvastaanotto ja kirjasto eli lukutupa, sillä  tiloissa ollut koulutoiminta  siirrettiin uuteen (1911) Hiskinmäen puiseen kansakouluun. Mutta ovatko kummitukset tulleet vanhan ulkoseinän takaa? Nykyisessä Willen talossa on muitakin kummallisuuksia, kuten yläkerran keskellä eteläseinällä oleva oviaukon paikka ja alakerran salin lattiassa oleva luukku, joka ei vie minnekään. Ehkäpä talosta vielä löytyy joku menneiden aikojen lukuisista vuokralaisista, samassa henkisessä tilassa kuin täysin unohdettu kunnankamreeri?

Teksti: Timo Enäkoski

Timo Honkonen on tehnyt koko ajan pientä remonttia vanhassa Kuntalassa eli Willessä. Tässä hän tutkii väliseinän purkutöissä löytynyttä eteisen alkuperäistä tapettia, joka lienee jo 1910-luvulta. Toinen eteinen todennäköisesti purettiin 1930-luvun puolivälissä, kun Äänekosken kunnalle rakennettiin kassaholvi. Vielä sellainen huomautus, että Timo Honkonen ei tiettävästi ole murhaaja Ilmari Honkosen sukua.

Ennen uskottiin, että lapsen kenkä toi onnen uuteen taloon. Niinpä sellainen löytyi Willenkin vintin sahanpurujen seasta välikatosta. Liekö Hillin ja Fredrikin pikkutytön, Lea Rosan (s.1913) popo?

Ammutuksi tuleminen ei Nybergin perheessä ollut ainutlaatuista. Tässä kortissa Kallion isä, turkkuri A.W.Kallio, laittoi hieman huolestuneen kortin vuonna 1916 Iisalmeen Fredrikille, että ajat on huonot,  ja äiti lähtenyt rikkaita sukulaisia katsomaan, pantattuaan ensin kaiken omaisuutensa. Kotona vetelehtivällä pikkuveli Augustilla ei ole tuloja ollenkaan ja elää ”mustalaiselämää”. Sakilaisena tunnettu August ammuttiin Jyväskylän kadulla 1917. Se vei isän hautaan parin kuukauden kuluttua. Mutta oli ampuminen suuri suru myös samalla tontilla asuneelle Alvar Aallolle, joka piti pari vuotta vanhempaa August Nybergiä Jyväskylän katujen kuninkaana.

Tässä rajatussa hääkuvassa Salmetar-lehden toimittaja Fredrik Nyberg on karannut Iisalmessa naimisiin Hillinsä kanssa vuonna 1912. Ylväs ja määrätietoinen 21-vuotias mies katsottiin Iisalmessa erittäin päteväksi lukuisiin tehtäviin ja Fredrik kohosi kunnankirjuriksi. Vuonna 1914 hän suometti nimensä Kallioksi. Arvanvedossa oli kyllä vaihtoehtona Uusivuori -sukunimi. Fredrik Kallion syntymästä tuli tammikuussa 2021 kuluneeksi 130 vuotta. Kuva: Risto Pylkkäsen arkisto. 

Vastaa

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKISANOMAT OY
Torikatu 4, 44100 Äänekoski
Ma-to 9–13 • Pe suljettu
Puhelin 040 565 0941

 

TOIMITUSmarjo@aksa.fi
Marjo Steffansson
päätoimittaja 040 841 2945

MARKKINOINTIilmoitus@aksa.fi
Pirjo Hakkarainen
myyntipäällikkö 040 565 0941
Marjut Kinnunen
myyntineuvottelija 040 730 4234
etunimi@aksa.fi

 

ILMOITUSVALMISTUS JA -AINEISTO
ilmoitus@aksa.fi

Tietosuojaseloste »
© Äänekosken Kaupunkisanomat Oy

AD Alfred
Elysium Solutions Oy