Huiman koripallohistorian ensimmäinen kovan luokan vahvistus ei ollut suinkaan ensimmäisen SM-sarjakauden amerikkalainen Mike Norwood. Kolme vuotta ennen Norwoodia Huiman riveihin asteli Esko Hytönen, mies Kemistä. Ei siis jenkki- vaan lappilaisvahvistus – tai TUL-vahvistus!
Kemin Innon kasvatti on yhdellä mittarilla mitaten kaikkien aikojen kahdeksanneksi kovin suomalaispelaaja, joka on konsanaan keltapaitaan pukeutunut. Kovempia ovat vain Jouko Heikkinen, Jyri Lehtonen, Kalevi Pietikäinen, Hannu Kaikkonen, Sami Lehtoranta, Toni Ilmonen ja Mikko Honka.
Totta! Vain nämä tähtipelaajat ovat kyenneet SM-sarjassa Hytöstä kovempaan pistekeskiarvoon yhden kauden aikana. Ennen Äänekoskelle tuloaan Hytönen ehti pelata opiskeluaikanaan Tampereella yhden kauden (1968–69) pääsarjaa nokialaisen Kankaantaan Kisan riveissä. Tuolla kaudella Hytönen oli joukkueensa kovimpia pelaajia 14,2 pisteen keskiarvolla.
Hytönen olikin 70-luvun alussa harvinainen kokenut pelaaja Huiman junnupitoisessa porukassa. Samalla hän oli tietysti myös joukkueen tärkeimpiä pelaajia parin ensimmäisen suomensarja-kauden aikana.
Pian Hytöselle tuli tärkeämpää mietittävää. Miehen kaulaan ilmestyi patti, joka paljastui ärhäkäksi syöpäkasvaimeksi.
NOUSUKAUDEN 1974–75 alkaessa Hytösestä ei ollut pelaajaksi. Pelurin nimeäkään ei löytynyt kauden alla julkistetusta kokoonpanosta.
Toiveissa kuitenkin oli, että 28-vuotias konkari vielä saataisiin mukaan joukkueeseen. Joulukuussa Hytönen ilmestyikin pelikentille ja teki heti kahdessa ensimmäisessä ottelussaan 8 ja 10 pistettä.
Hytösen paluu oli kova temppu siksikin, että hän joutui opettelemaan heittämisen uudestaan – vasemmalla kädellä! Imusolmukesyövän aiheuttama patti leikattiin oikean käden puolelta. Samalla jouduttiin leikkaamaan lihasta, mikä vaikeutti heittämistä ns. paremmalla kädellä.
Lopulta Hytönen oli keväällä mukana nostamassa Huimaa historiallisesti ensi kertaa SM-sarjaan. Hytönen sai näin palata valtakunnan huipulle, mutta ymmärrettävästi hänen roolinsa nuorten ja terveiden miesten joukossa jäi vaatimattomaksi: kahdeksassa pelissä Hytönen teki vain 16 pistettä.
Pian peliura oli ohi ja jäljelle jäi taistelu syöpää vastaan. Tämän kisan Hytönen hävisi tammikuussa 1980.
NUOREMMILLE pelikavereille perheellinen ja työssäkäyvä joukkueen nestori jäi hieman etäiseksi persoonaksi. Hytönen muistetaan hiljaisena, asiallisena herrasmiehenä, joka hoiti tehtävänsä tunnollisesti niin pelikentillä kuin siviilissäkin. Määrätietoisella harjoittelullaan Hytönen toimi esikuvana joukkueen junnuille.
Pelaajana Hytönen oli parhaimmillaan korintekijänä, joka heitti hyvin ja ajoi paljon korille. Kun Huiman nuoret pelaajat säntäilivät kentällä hurlumhei-meiningillä, toimi organisoidumpaan pelitapaan tottunut Hytönen tasapainottavana voimana.
Esko Hytönen
Syntynyt 30. huhtikuuta 1946
Pituus: 186 cm
sosionomi, vakuutustarkastaja Kelalla
Kuoli 5. tammikuuta 1980
Muuta:
kasvattajaseura Kemin Into
Innossa TUL:n SM-hopeaja kaksi SM-pronssia
24 piirinmestaruutta yleisurheilussa
KanKi 1968–69: 249 pistettä 17 ottelussa, joukkueen 3. paras pistemies
pelasi Huimassa neljä kautta (1972–76)
oli ensimmäisellä kaudella Huiman 4. tehokkain korintekijä Olli Honkaniemen, Mikko Hongan ja Kalevi Pietikäisen jälkeen
SM-sarjassa 1975–76 kahdeksan ottelua, joissa 16 pistettä
Mediatiedot nousun jälkeen keväällä 1975
28-vuotias kouluttaja, kolmatta vuotta I-joukkueessa, 183 cm
Hytönen kaudella 1974–75
yhteensä 86 pistettä
parhaassa pelissä 14 pistettä
Näin Hytönen esiteltiin Huiman kausilehdessä syksyllä 1975.
Huiman nousukauden 1974–75 pelaajien esittelysarjan kymmenes osa.
Pelaajat esitellään numerojärjestyksessä.
Aiemmin esitelty Heikki Hyppönen, Esa Närhi, Jarmo Häkkinen, Jouko Heikkinen, Pentti Puromäki, Kalevi Pietikäinen, Lauri Rantaniva, Hannu Puhakka ja Matti Honka.
