Harvasta Huiman kasvatista on tullut Suomen mestari miesten tasolla. Heikki Hyppönen on yksi titteliin yltäneistä (kolme muuta ovat Olli Honkaniemi, Vesa Sorri ja Jyri Lehtonen). Hyppönen voitti SM-kultansa Torpan Poikien paidassa 1981.
Alkujaan Hyppönen oli tosin Äänekosken Urheilijoiden kasvatti. Kun ÄU:n koris hiipui, Hyppönen siirtyi muutaman muun nuoren lahjakkuuden tapaan keltapaitaan.
Lempinimi ”Hypäri” kuvaa Hyppöstä myös pelaajana, sillä korinsa hän teki yleensä tyylikkäällä hyppyheitollaan. 196-senttiseksi venyneenä Hyppönen oli aina aivan Huiman pisimpiä pelaajia, mutta paini korin alla ei ollut Hypärin ominta alaa. Voimaa ei ollut ainakaan Huima-vuosina tarpeeksi.
ITSELUOTTAMUSTA uhkuvana individualistina Hypäri poikkesi varsin kurinalaisesta joukkueesta aika lailla. Valmentaja Markku Rannan autoritääriseen systeemiin nuoren tulokkaan tyyli ei aina oikein sopinut.
Yhden pelireissun yhteydessä Ranta päätti antaa myöhästelevälle taiteilijaluonteelle opetuksen. Kun Hyppönen ei tullut sovittuun aikaan bussin lähtöpaikalle, Ranta katsoi kelloaan ja ilmoitti kuskille (Otto Tikander?), että nyt lähdetään. Kadulla tallustava Hyppönen oli jo lähellä, mutta joutui katsomaan bussin katoavan maisemaan.
Peliaika oli nousukaudella vielä vähissä, mutta pitkä, taitava ja tarkka pelaaja nousi SM-sarjassa Huiman ehdottomien avainpelaajien joukkoon. Parhaalla Huima-kaudellaan 1976–77 Hyppösen pistekeskiarvo oli 13,0.
Hyppösellä oli myös hyvä pallosilmä. Nopeutta ja voimaa saattoi puuttua, mutta peliälyllään Hypäri korvasi kentällä paljon – sekään ei ollut aina kovin huimalaista.
Vuonna 1976 Hypäri edusti Suomen A-nuorten maajoukkuetta EM-turnauksessa Espanjassa. Suomi ei tuolloin pärjännyt, mutta Hyppönen oli joukkueen paras korintekijä. Kuuden ottelun pistekeskiarvo oli 14,3.
Miesten A-maajoukkueeseen Hyppönen ei kuitenkaan tehnyt läpimurtoa. Ura jäi kahteen maaotteluun.
JÄRVENPÄÄSSÄ asuva Hyppönen on pitänyt yhteyttä Huima-aikojen pelikavereihinsa. Hän muistaa vuosia mieluusti. Hiskinmäen pätsi tarjosi monta hienoa kokemusta.
– Pelasin numerolla 4, joten tulin aina ensimmäisenä kentälle kun joukkue esiteltiin. Siinä vaiheessa yleisö räjähti, ja sen jälkeen se oli yhtä metakkaa pari tuntia. Yritin sulkea sen pois mielestäni ja keskittyä peliin.
– Kentällä tiesin, että minulla oli vanhempieni tuki, joukkueeni tuki, koko kaupungin tuki. Kotiyleisöstä oli suuri apu, ei se mitään paineita tuonut.
Heikki Hyppönen hakee heittoa ensimmäisessä SM-sarjapelissä lokakuussa 1975. Vastustaja on pituudesta päätellen Tahkon Heikki Taponen. Kuva: Huiman arkisto.
Legendaarisesta nousupelistä Hyvinkäällä Hyppösellä on omat muistikuvansa.
– Minulle jäi muistikuva, että Matin (Honka) haamuheiton jälkeen, scannasin pikaisesti kentän: pelikellossa oli sekunteja vielä jäljellä, ja Matti, Puromäen Pena ja muut tuulettivat ja hyppivät omalla kenttäpuoliskolla, aivan kuin peli olisi jo päättynyt.
– Huusin heille, että ”peli jatkuu vielä ja estäkää pitkä syöttö…”. En nähnyt mitä he tekivät selkäni takana, kun itse menin häiritsemään Lahden päätysyöttöä hyppimällä syöttäjän edessä. Mielessä oli moneen kertaan käyty Munchenin olympiafinaali, jossa Neuvostoliitto teki viimesekunnin ratkaisukorin pitkällä syötöllä korin alle.
– Lahti oli kuitenkin niin sekaisin, että syöttivät aloituksen laitaan, ja siellä kaveri ei ehtinyt pitkälle kuljettaa kun pelisummeri katkaisi pelin. Kannattajat ryntäsivät kentälle, ja Mattia taidettiin heittää ilmaan.
– Mahdoton sanoa, miten sarjanousun kariutuminen taas kerran olisi vaikuttanut, luultavasti vain hidastanut tapahtumien kulkua. Nyt se piristi entisestään nuorisotyötä paitsi koripallossa, myös jalkapallossa ja muussakin seudun urheilussa. Olimme hyvä esimerkki sitoutumisen sekä rankan ja pitkäjännitteisen harjoittelun vaikutuksesta menestymiseen.
– SM-sarjassa pelaava piskuinen Huima vahvisti seutukunnan identiteettiä, kuten Jypin lätkäporukka kai nykyään. Toi piristystä ankeaan arkeen.
Heikki Hyppönen
Syntynyt: 8. maaliskuuta 1957.
Pituus: 196 cm.
SM-sarjassa: 1975-78 Huima, 1978-1982 ToPo, 1984–1985 Hyvinkään Tahko. Yhteensä 213 ottelua.
SM-sarja Huimassa: 3 kautta, 60 ottelua, 669 pistettä
SM-sarja yhteensä: 8 kautta, 194 ottelua, 1707 pistettä
Saavutukset: SM-kultaa 1980-81, Suomen cup 1980-81.
B-poikien SM-kultaa Huimassa 1974
Maaottelut: 2 aikuisten, 9 A-nuorten, 2 B-nuorten.
Muuta
Valmistui sähköasentajaksi Äänekosken ammattikoulusta. Jatkoi myöhemmin opiskeluja aina sähkötekniikan diplomi-insinööriksi saakka. Toimi pitkään Koneen ja Konecranesin palveluksessa. Nykyisin sähkötekniikan vastaavana opettajana Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymässä Keudassa.
Muuta: Asunut Järvenpäässä vuodesta 1984. Vaimo ja kaksi aikuista lasta (s. 1984 ja 1987).
Mediatiedot nousun jälkeen keväällä 1974
Heikki Hyppönen, 18-vuotias koululainen, pelaa I joukkueessa ensimmäistä vuottaan, 193 sm.
Hyppönen kaudella 1974–75
yhteensä 104 pistettä
parhaassa pelissä 12 pistettä
Nousun jälkeen Hyppönen esiteltiin Huiman SM-sarjan kausilehdessä näin, tällä kertaa 198-senttisenä. Kuva: Huiman arkisto.
Huiman nousukauden 1974–75 pelaajien esittelysarja alkaa tästä. Pelaajat esitellään numerojärjestyksessä. Hyppösestä tulossa Kosketus-sarjan juttu lähiaikoina printti-ÄKSään.
