Keski-Suomen hyvinvointialueella käytiin yhteistoimintaneuvottelut 24.8.–10.11.2026. Neuvotteluiden piirissä oli hyvinvointialueen koko henkilöstö, noin 12 500 työntekijää.
Yhteistoimintaneuvotteluiden tuloksena henkilöstövaikutukset tarkentuivat siten, että väheneviä tehtäviä olisi yhteensä enintään 531, joista 35 liittyy johtamisjärjestelmän uudistamiseen ja 496 vuoden 2027 talousarvioesitykseen. Lisäksi palvelussuhteen ehtojen muutokset koskisivat yhteensä noin 9 086 tehtävää, joista työskentelyalueen muutos hyvinvointialueeksi koskisi arviolta noin 7 500 tehtävää.
Johtamisjärjestelmä tiivistyy
Hyvinvointialueen organisaation johtamistasot vähenisivät kuudesta viiteen, vastuut selkeytyisivät ja päällekkäisiä johtamistehtäviä poistuisi. Organisaatiomuutosten tavoitteena on parantaa asiakkaiden palveluketjujen sujuvuutta, vahvistaa henkilöstön arjen johtamista ja tukea talouden tasapainottamista.
– Hyvinvointialueen johtamisjärjestelmää on tarkoitus muuttaa siten, että se tukee aiempaa paremmin asukaslähtöisten palveluiden järjestämistä ja kokonaisuuksien hallintaa ja että se on aiempaa selkeämpi. Samalla johtamisjärjestelmä kevenee entisestään, kun muun muassa siirrymme viisiportaiseen johtamisjärjestelmään. Ylimmän johdon toimet ovat muutosten jälkeen jo alle puolessa siitä, mitä ne olivat siirryttäessä hyvinvointialueelle, vt. hyvinvointialuejohtaja Lasse Leppä kertoo.
Nykyiset toimialat ja vastuualueet yhdistettäisiin toimialueiksi. Hyvinvointialuejohtajan alaisuudessa toimisi kuusi toimialuetta: konsernihallinto, palvelutuotannon tukipalvelut, Keski-Suomen pelastuslaitos, perhe- ja sosiaalipalvelut, ikääntyneiden palvelut sekä terveydenhuollon palvelut. Toimialueiden alapuolella säilyisivät palvelualueet, palveluyksiköt ja toimipisteet.
– Matalammalla rakenteella tavoitellaan nopeampaa päätöksentekoa, selkeämpää vastuunjakoa ja parempaa tiedonkulkua koko organisaatiossa. Samalla pyritään vähentämään päällekkäistä työtä ja epäselvyyksistä syntyvää lisätyötä, Leppä kertoo.
Ikääntyneiden palveluissa asiakasohjaus, kotiin vietävät palvelut ja yhteisöllinen asuminen sekä ympärivuorokautinen palveluasuminen muodostaisivat kukin oman palvelualueensa. Rakenteella tuettaisiin asiakkaan tarpeiden mukaista palvelupolkua ja vahvistettaisiin kevyempien ja ehkäisevien palvelujen painotusta.
Vammaispalvelut siirtyisivät perhe- ja sosiaalipalvelujen toimialueelle. Aikuisten ja vammaisten sosiaalipalvelut muodostaisivat yhteisen palvelualueen. Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto sekä opiskeluhuollon kuraattori- ja psykologipalvelut koottaisiin yhteiseksi opiskeluhuollon palveluyksiköksi. Myös lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelujen sekä perheneuvolapalvelujen kokonaisuutta tiivistettäisiin.
Terveydenhuollossa vahvistettaisiin sosiaali- ja terveyskeskusten ja -asemien moniammatillista johtamista sekä kuntoutuksen yhteensovittamista muihin palveluihin. Päivystys koottaisiin yhdeksi palveluyksiköksi, ja muun muassa sote-tilannekeskus sekä sosiaali- ja kriisipäivystys sijoittuisivat samaan palveluyksikköön.
Pelastuslaitos jatkaisi omana toimialueenaan hyvinvointialuejohtajan suorassa alaisuudessa. Konsernipalvelut jakautuisivat konsernihallintoon ja tuotannon tukipalveluihin. Strategia ja palveluiden järjestäminen -vastuualueesta tulisi palvelualue, ja tilapalvelut olisivat jatkossa tuotannon tukipalvelujen toimialueella.
Esityksen mukaan kolme toimialajohtajan ja seitsemän vastuualuejohtajan tehtävää korvattaisiin kuudella toimialuejohtajan tehtävällä. Lisäksi esityksen mukaan kaksi palvelujohtajan toimea, 11 palvelupäällikön ja 18 palveluvastaavan toimea lakkaisi.
Esitettyjen johtamisjärjestelmää koskevien muutosten suoriksi säästöiksi arvioidaan noin 1,5 miljoonaa euroa vuodessa. Suurempia taloudellisia hyötyjä tavoitellaan kuitenkin välillisesti palvelujen sujuvuuden ja toiminnan tehostumisen myötä.
– Uudistuksessa ei ole kyse vain organisaatiorakenteen muuttamisesta. Tavoitteena on vahvistaa yhteisiä johtamiskäytäntöjä, henkilöstön kuulluksi tulemista ja palvelujen välistä yhteistyötä. Asiakkaan palvelukokonaisuuden tulee toimia yli organisaatiorajojen, Leppä kertoo.
Vuoden 2027 alusta käyttöön on tarkoitus ottaa yhteisiä johtamisen ja henkilöstötyön ohjeita ja periaatteita. Johtamisen kehittämistä tukee myös vasta hyväksytyn henkilöstöohjelman tavoitteet.
Lepän mukaan tehtävämuutokset ja laajemmat vastuut voivat lisätä henkilöstön ja esihenkilöiden kuormitusta erityisesti siirtymävaiheessa.
– Muutosta tuetaan johdon, HR-palveluiden ja viestinnän yhteistyöllä. Vaikutuksia seurataan henkilöstön pulssikyselyillä sekä asiakastyytyväisyyden ja palvelujen saatavuuden seurannalla. Muutoksen läpivientiin ja uusien toimintatapojen vakiinnuttamiseen tarvittaneen vähintään puolisen vuotta, Leppä kertoo.
Uudistus edellyttää muutoksia hyvinvointialueen hallintosääntöön. Valmisteluaikataulun mukaan aluehallitus käsittelee esitystä 25. marraskuuta ja aluevaltuusto 8. joulukuuta. Uuden johtamisjärjestelmän on tarkoitus tulla voimaan 1. tammikuuta 2027.
Johtamisjärjestelmän muutokset perustuvat henkilöstön palautteeseen, viime vuonna tehtyyn valtuustoaloitteeseen ja arviointimenettelyyn. Valmistelun tukena on toiminut myös poliittinen ohjausryhmä.
