Sosiaali- ja terveyspalvelujen palveluverkkoesityksessä on keskeistä toiminnan uudistaminen, palvelujen toimintavarmuuden parantaminen ja henkilöstön saatavuuden varmistaminen. Palveluverkkoesityksessä on huomioitu laajasti asukkailta, sidosryhmiltä ja kumppaneilta saatu palaute.
Keski-Suomen hyvinvointialueen palveluverkosta on valmistunut päätöksentekoon menevä esitys. Ensimmäisen vaiheen palveluverkossa keskeistä on rakentaa edellytykset toiminnan uudistamiselle, parantaa palvelujen toimintavarmuutta ja varmistaa henkilöstön saatavuutta. Esitettävä palveluverkko vahvistaisi hyvinvointialuetasoista sosiaali- ja terveyspalvelujen rakennetta ja sen myötä rakentuisivat yhteneväiset alueelliset sosiaali- ja terveyspalvelut.
Esityksen mukaan ikääntyneiden ja perheiden matalan kynnyksen palveluita eli ikääntyneiden päivätoimintaa ja perhekeskustoimintaa laajennettaisiin. Ikääntyneiden ympärivuorokautisen asumisen palveluita tarjottaisiin ensisijaisesti omasta kunnasta. Sosiaali- ja terveysasemien palveluja saisi kaikissa kunnissa joko sosiaali- ja terveysasemalta tai sote-palvelupisteestä. Alueellisten sairaalaosastojen paikkamäärään ei tulisi muutoksia ja osastot erikoistuisivat osaamisten mukaan. Yhden osaston tilat siirtyisivät alueellisesta osastotoiminnasta ikääntyneiden palveluihin. Sähköisten palveluiden osalta nykyistä tarjontaa laajennettaisiin kaikkien keskisuomalaisten käyttöön ja myös uusia palveluja tuodaan tarjolle.
Esityksen tarkoitus on vahvistaa ennaltaehkäisevän ja varhaisen tuen palveluita, monipuolistaa palvelutarjontaa sekä turvata palveluiden tuottaminen ja niiden jatkuvuus.
– Lausuntokierroksella olleita vaihtoehtoja on viety eteenpäin tulleiden lausuntojen ja palautteiden perusteella. Esityksessä on edelleen otettu huomioon sosiaali- ja terveyspalvelujen toiminnan jatkuvuus ja turvaaminen koko Keski-Suomessa. Henkilöstön veto- ja pitovoima on keskeinen näkökanta, jotta voimme pitää yllä palveluverkkoa suunnitellusti. Palveluverkkotyöllä turvataan turvalliset ja terveelliset työolot henkilöstölle ja vahvistetaan työntekijöille niin ammatillista kuin työyhteisöjen tukea, toimialajohtaja Kati Kallimo kertoo.
– Meillä Keski-Suomessa koetaan tärkeäksi, että keskeiset sosiaali- ja terveyspalvelut ovat lähellä ja saatavilla paikallisesti. Palveluverkkoesityksessä on otettu huomioon se, että meillä on tarve niin paikallisille, seudullisille kuin alueellisille palveluille, mitä on kuvattu palveluverkkoesityksessä esimerkiksi sosiaali- ja terveysasemien osalta. Palveluverkkoesityksessä on tuotu esille selkeästi myös se, miten kussakin kunnassa palvelut ovat saatavilla ja miten kunkin omalla paikkakunnalla palvelut jatkuvat, Kallimo jatkaa.
Ensimmäisen vaiheen palveluverkon muutokset tehtäisiin pääosin vuosien 2024-2025 aikana. Ilta- ja viikonloppukiirevastaanottojen osalta muutokset on tarkoitus toteuttaa tänä vuonna. Ikääntyneiden päivätoiminnan, perhekeskusten ja asumispalvelujen osalta muutokset ulottuisivat vuoteen 2030 saakka. Seuraavan vaiheen palveluverkkotyö tehdään vuoden 2026 aikana.
Palveluverkkoa koskevan esityksen mukaan säästöjä tulisi noin 12 miljoonaa euroa vuodessa. Näistä merkittävin säästö tulee siitä, että jatkossa kansallisten linjausten mukaisesti Keski-Suomessa on yksi erikoissairaanhoidon palveluja tarjoava sairaala. Tästä on laskettu tulevan 10 miljoonaan euron vuosittaiset säästöt. Perustason palveluista ei palveluverkkoesityksessä tule juurikaan säästöjä. Ikääntyneiden päivätoiminnan ja perhekeskustoiminnan laajentamiseen investoidaan 2,7 miljoonaa euroa vuosittain.
– Laskelmassa on otettu huomioon tiloista ja tänä vuonna kiirevastaanoton toiminnan muutoksesta syntyvät säästöt. Palveluverkon uudistaminen mahdollistaa toiminnan sujuvoittamista sekä henkilöstön saatavuuden vahventamista ja täten se tuo myös muita toiminnan säästöjä, hyvinvointialuejohtaja Jan Tollet kertoo.
Nyt julkaistu esitys menee hyvinvointialueen lautakuntien arvioitavaksi ja edelleen aluehallituksen käsittelyyn. Aluehallituksen on tarkoitus päättää aluevaltuustolle menevästä esityksestä 4.6. ja aluevaltuuston on tarkoitus päättää palveluverkosta kokouksessaan 11.6.
Sosiaali- ja terveysasemapalvelut kattavat jatkossakin laajasti koko Keski-Suomen
Sosiaali- ja terveysasemien palveluita saisi esityksen mukaan jatkossa 29 toimipisteestä ympäri Keski-Suomea. Keskisuomalaisia palvelisi esityksen mukaan jatkossa 3 alueellista sosiaali- ja terveyskeskusta, 10 seudullista sosiaali- ja terveysasemaa, 10 paikallista sote-asemaa sekä 6 sote-palvelupistettä.Nykyisin pisteitä on 35 ja niistä 17:ssä on yhdestä kahteen tai ei olleenkaan lääkäriä.
Alueellisista sote-keskuksista, jotka sijaitsisivat Jämsässä, Jyväskylässä ja Äänekoskella, saa laajasti moniammatillisia palveluita. Lisäksi ilta- ja viikonloppukiirevastaanotot palvelisivat näissä toimipisteissä koko Keski-Suomea. Päiväaikaista kiirevastaanottotoimintaa olisi pääasiassa alueellisilla sote-keskuksissa ja seudullisilla sosiaali- ja terveysasemilla niiden aukioloaikoina. Ympäri vuorokauden auki oleva yhteispäivystys olisi Sairaala Novassa.
Seudulliset sote-asemat palvelisivat laajoin aukioloin ja palveluvalikoimin ja paikalliset sote-asemat supistetummin aukioloin ja palveluvalikoimin. Sosiaalityötä ja perusterveydenhuoltoa integroidaan yhteen nykyistä vahvemmin myös tilaratkaisujen kautta.
Sote-palvelupisteet ovat yleensä yhteiskäytöllisiä tiloja, joihin ammattilaiset jalkautuvat paikallisten tarpeiden mukaisesti. Tilat voivat olla useamman toiminnon tai toimijan käytössä.
Digitaalisia palveluita vahvistettaisiin edelleen jo päätettyjen sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen linjausten mukaisesti. Tällä hetkellä sote-asemapalveluissa on jo yli 120 000 digitaalista asiointia vuodessa.
Alueellisen osastotoiminnan paikkamäärä pysyy nykyisellään
Alueellisen osastotoiminnan paikkamäärä pysyisi esityksen mukaan käytännössä nykyisellään. Jatkossa alueellista osastotoimintaa olisi 10 paikkakunnalla 11 toimipisteessä. Osastot myös profiloituisivat ja erikoistuisivat entistä selkeämmin, mikä mahdollistaa aiempaa paremman hoidon. Joutsan alueellinen osasto muutettaisiin tarjoamaan ikääntyneiden lyhytaikaisen kuntoutuksen palveluita.
Ikääntyneiden ympärivuorokautisen asumisen paikkamäärä pysyy entisellään
Ikääntyneiden ympärivuorokautisessa asumisessa peittävyys vaihtelee nykyään kunnittain. Tavoitteena on pystyä tarjoamaan palveluita asukkaille yhdenvertaisesti, jolloin vaihtelut peittävyydessä pienenevät. Kaikissa kunnissa olisi ikääntyneiden ympärivuorokautisen asumisen toimipiste. Paikkamäärä säilyisi nykyisellä tasolla. Paikkamäärää ei esitetä kasvatettavaksi, vaikka ikääntyneiden määrä kasvaa, sillä tällä hetkellä Keski-Suomessa on ikääntyneiden ympärivuorokautisen asumisen paikkoja suosituksia enemmän.
Ikääntyneiden päivätoiminta laajenee
Ikääntyneiden päivätoimintaa järjestettäisiin kuntouttavana päivätoimintana tai kevyempänä seniorikeskus-toimintana vuoteen 2030 mennessä. Palveluverkkoesityksessä kaikki nykyiset toimipisteet säilyisivät. Kuntouttavaa päivätoimintaa järjestettäisiin 20 toimipisteessä. Lisäksi seniorikeskustoimintaa olisi saatavilla kaikissa kunnissa.
Noin 3 prosenttia yli 75-vuotiaista käyttää kuntouttavaa päivätoimintaa. Seniorikeskus-toimintaa tehdään tiiviissä yhteistyössä mm. kuntien, järjestöjen ja seurakuntien kanssa. Ikääntyvien päivätoiminnalla on merkittävä rooli ikäihmisten toimintakyvyn ylläpitämisessä ja sillä voidaan ehkäistä tai viivästyttää raskaampien palvelujen tarvetta. Ikäihmisten päivätoiminnan tarpeen ennustetaan kasvavan 16–52 prosenttia kunnasta riippuen.
Perhekeskustoimintaa lähes kaikkiin kuntiin
Esityksessä perhekeskusten määrä kasvaisi 21 perhekeskukseen vuoteen 2030 mennessä ja näiden lisäksi olisi laajasti myös kevyempiä kohtaamispaikkoja. Sähköiset palvelut laajenisivat ja perhekeskuskoordinaattorit jalkautuisivat.
Perhekeskusten laaja palveluvalikoima on tavoitteena vuoteen 2030 mennessä. Perhekeskuksissa olisi neuvolatoimintaa, varhaisen tuen palveluita, perhetyötä, lastensuojelua tai perheneuvolatoimintaa. Perhekeskusten lisäksi olisi myös kohtaamispaikkoja, joissa tarjotaan matalan kynnyksen tukea lapsille, nuorille ja perheille. Perhekeskuksilla ja kohtaamispaikoilla on merkittävä ennaltaehkäisevä rooli, jolla voidaan välttää raskaampien palveluiden tarvetta.
Erikoissairaanhoito Sairaala Novassa
Erikoissairaanhoidon kivijalkatoiminnot sijaitsisivat esitykset mukaan yhdessä toimipisteessä, Sairaala Novassa. Integroituja erikoissairaanhoidon palveluja tuotettaisiin sairaus- ja potilasryhmäkohtaisissa osaamiskeskuksissa (kuten diabeteskeskus ja geriatrinen keskus). Suuren volyymin potilasryhmille tuotettaisiin jalkautuvia erikoissairaanhoidon vastaanottopalveluita sote-keskuksissa tai -asemilla. Erikoissairaanhoito, päivystys ja sairaalatoiminnot päättyvät Jämsän Jokilaakson sairaalassa vuoden 2025 loppuun mennessä.
Muiden sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta palveluverkkoesityksessä on kaikkien palveluiden osalta tiivistetty kuvaus palveluiden saatavuudesta ja saavutettavuudesta sekä palveluverkon kehittämisestä. Näiden kehittäminen toteutuu palveluverkon periaatteiden, järjestämislinjausten sekä strategian mukaisesti. Esimerkiksi neuvolapalvelut ja sosiaalityön ja sosiaaliohjeuksen palvelut olisivat lähipalveluja. Opiskeluhuollon palvelut tarjottaisiin lähipalveluna oppilaitoksissa tai niiden läheisyydessä. Suun terveydenhuolto säilyisi pääosin entisellään.
