Äänekosken kaupunki on saanut vuonna 2026 ratkaisut kahteen kanteluun, jotka koskivat kaupungin tietopyyntöihin vastaamista. Toinen kantelu liittyi vuonna 2024 tehtyyn tietopyyntöön ja toinen vuonna 2025 tehtyyn tietopyyntöön. Kaupungille saapuu vuosittain noin 100–150 tietopyyntöä.
Ratkaisuissaan apulaisoikeuskansleri ohjeistaa tietopyyntöjä käsitelleitä kahta viranhaltijaa toimimaan jatkossa huolellisemmin tietopyyntöjen käsittelyssä. Apulaisoikeuskansleri kiinnitti huomiota tietopyyntöjen käsittelyn alkuvaiheen epätarkkuuteen ja menettelytapasäädökset täyttävien vastausten viivästymiseen. Samat puutteet kaupunki oli tunnistanut myös omassa apulaisoikeuskanslerille antamassaan selvityksessä tapahtumien kulusta.
– Kantelut kohdistuivat keskenään hyvin erilaisiin asiakirjapyyntöihin, jotka ovat luonteeltaan yksittäistapauksia. Yhteistä näille tapauksille on se, että molemmissa tapauksissa kaupungilta on pyydetty asiakirjoja, joita kaupungilla ei ole tai edes pitäisi olla. Näissä tilanteissa kaupunki on epäonnistunut auttamaan olemassa olevien asiakirjojen yksilöinnissä, ohjaamaan tietopyynnön toiselle viranomaiselle ratkaistavaksi tai toimittamaan muutoksenhakukelpoista päätöstä julkisuuslain mukaisessa määräajassa, hallintopäällikkö Henriikka Mäkelä kertoo.
– Toisessa tapauksessa asiakirjapyyntö kohdistui lisäksi erittäin laajaan aineistoon, joka sisälsi myös paljon julkisuuslain soveltamisalan ulkopuolelle jääviä tietoja tai salassa pidettäviä tietoja. Tämän tietopyynnön käsittelyssä epäonnistuttiin siinä mielessä, että kun julkiset asiakirjat toimitettiin tiedon pyytäjälle, ei samassa yhteydessä tehty muutoksenhakukelpoista päätöstä kieltäytymisestä luovuttaa niitä tietoja, jotka eivät ole julkisia. Näin ollen tietopyyntöihin vastaaminen ei ole onnistunut kerralla ja käsittely välivaiheineen kesti liian kauan, Mäkelä jatkaa.
Tietopyynnöistä on tehty muutoksenhakukelpoiset hallintopäätökset syksyllä 2024 ja 2025. Hallintopäätöksiin ei ole haettu muutosta, eli apulaisoikeuskanslerin ratkaisuissa on kyseessä tietopyyntöjen käsittelyprosessiin, ei niinkään käsittelyn lopputulemaan liittyvä tarkastelu.
– Tarkastelimme apulaisoikeuskanslerille antamassamme lausunnossa avoimesti ja kriittisesti myös omaa toimintaamme, ja apulaisoikeuskanslerin ratkaisu vastaa kaupungin omaa arviota tilanteesta. Apulaisoikeuskansleri kiinnitti huomiota samoihin asioihin, jotka olimme jo itse organisaationa tunnistaneet, Mäkelä sanoo.
Apulaisoikeuskansleri kiinnittää ratkaisuissaan kaupungin huomiota julkisuuslain menettelytapasäännöksiin. Kaupunki on jo ohjeistanut kyseessä olevia viranhaltijoita ja lisää yleisemminkin henkilöstön koulutusta ja ohjeistusta tietopyyntöjen käsittelyssä, jotta tietopyyntöihin voidaan vastata huolellisesti ja lain edellyttämissä määräajoissa.
Mikä on tietopyyntö?
Tietopyynnön voi Suomessa tehdä kirjallisesti, sähköisesti tai suullisesti mille tahansa viranomaiselle. Julkisia asiakirjoja koskevat tiedot on annettava ilman aiheetonta viivytystä, yleensä kahden viikon kuluessa pyynnöstä. Viranomaisella ei kuitenkaan ole velvollisuutta laatia pyynnön perusteella uusia asiakirjoja, vaan pyynnön tulee kohdistua olemassa olevaan aineistoon.
Äänekosken kaupunki vastaanottaa vuosittain toistasataa tietopyyntöä. Määrällisesti eniten niitä tulee hyvinvointialueelta, kuntalaisilta ja tiedotusvälineiltä.
Tietopyyntöjen käsittelyyn käytetään vuosittain huomattava määrä työaikaa. Viranomaiset ja viranhaltijat vastaavat tietopyyntöihin virkavastuulla, johon kuuluu huolellinen arviointi tiedon julkisuudesta ja mahdollisesta salassapidosta.
