ÄKS

Kaupunginmuseon kätköistä – uuden museon näyttelyt jo suunnitteilla

27.02.2020 10:49
Vs. museoamanuenssi Tapani Pentikäinen näkisi mielellään Äänekosken keskustan vuoden 1932 pienoismallin uuden museon tiloissa. 
Äänekoskella on kolme museota paketissa. Pian kokoelmat avautuvat, kunhan remontti valmistuu ja saadaan haarukoitua, mitä laitetaan näytteille. 

 

Tammikuussa Äänekosken vs. museoamanuenssina aloittanut Tapani Pentikäinen on päässyt jo hyvään alkuun. Työ alkoi tutustumisella museon laatikoihin pakatun kaupunginmuseon kokoelmiin ja esineistöön. Kaupunginmuseo on ollut paketissa vuoden 2015 lopulta lähtien. Se ennätti toimia 1980-luvulta saakka entisessä Kuntalassa, nykyisessä Wille Olohuone ja Keittiössä.

– Minun tehtäväni on myös miettiä tulevan museon sisältö, sekä osallistua taidemuseon toiminnan pyörittämiseen, Tapani Pentikäinen sanoo.

Äänekosken kaupunginmuseolle remontoidaan parhaillaan uusia tiloja Metsä Groupin entiseen hallintokorttelissa sijaitsevaan kolmikerroksiseen, vuonna 1923 valmistuneeseen taloon. Pentikäinen kertoo, että ällä hetkellä tiukasti huputetun talon sisällä tapahtuu jotain koko ajan. Kaupungin taidemuseo jatkaa toimintaansa omissa tiloissaan tien toisella puolella niin kutsutussa Hammarénin talossa.

Laatikoiden sisältöä tutkiessa on Pentikäiselle selvinnyt, että meillä on omistuksessamme erittäin mielenkiintoinen aineistokokonaisuus. Pentikäinen kiittelee tietokantoja, joista selviää esineen alkuperä ja lahjoittaja.

– Tietokannasta löytyy esineelle konteksti. Täällä on paljon kiinnostavia esineitä, joilla on mielenkiintoinen tarina. Nyt ne pitäisi saada kaikille nähtäväksi. Myös audiovisuaalisessa aineistossa on paljon potentiaalia. Otan nyt tilaa haltuuni, jotta ymmärrän mitä täällä on ja mitä ei ole.

Tällä hetkellä Pentikäinen etsii varastosta ötököitä ansojen avulla. Niitä ei ole onneksi vielä löytynyt.

– Koiperhonen ja turkiskuoriainen tekevät nopeasti tuhoja arvokkaissa kokoelmissa. 

Äänekosken alueella on monta eri toimijaa säilyttämässä paikallishistoriaamme.

– En ole viemässä keneltäkään mitään pois, päin vastoin. Haluan olla kehittämässä yhteistyötä niin Vanhan Äänekosken Kotiseutuyhdistyksen kuin Kömin Killankin kanssa.

Äänekoskella toiminut tehdasmuseokin on paketoituna varastoon. Ensimmäisen kerran paikkakunnan tehdashistoria koottiin näyttelyksi Äänekosken suurten teollisuusinvestointien aikaan vuonna 1988. Tuolloin vasta avattu sellutehdas ja uudistettu paperitehdas nostivat paikkakunnan Suomen metsäteollisuuden huomion keskipisteeksi. Taas ollaan keskipisteenä biotuotetehtaan myötä. Myös kaupungin uutukaisessa matkailuohjelmassa tehdasmatkailu on nostettu korkealle tasolle. Näkeekö kahdesti purettu tehdasmuseo päivän valon kolmennenkin kerran?

– Tehdasmuseo on vielä avoin asia, sillä sen uudelleen avaamisesta pitää saada sopimus Metsä Groupin kanssa, jonka omistuksessa aineisto on. Äänekosken historia nojaa pitkästi tehtaiden syntyyn. Kaikkia mitä tehtaiden ympärillä on, muodostaa osan kaupungin historiaa, Pentikäinen sanoo.

Kaupunginmuseon painopiste on paikallishistoriassa. Pentikäinen kävi tutustumassa Suojarinteellä tutustumassa Äänekosken pienoismallin tekoon. Paikalla oli kymmenkunta kotiseutuaktiivia pikkutarkan työn äärellä.

– Tämä on hieno osa kaupungin historiaa, ja pienoismalli olisi hienoa saada uuteen museoon näytteille. Tästä näkee upeasti, kuinka kaupunki on kehittynyt sitten heinä-elokuusta 1932. Pienoismalli lisää ymmärrystä mistä ollaan lähdetty liikkeelle. Kun tunnemme juuremme, se auttaa meitä juurtumaan paremmin, Pentikäinen muistuttaa.

Pentikäinen kiittää pienoismallin tekijöitä. Jokainen sukupolvi jättää jälkeensä oman muistijälkensä, ja sen säilyttäminen on kullan arvoista.

– Teette ehdottoman tärkeää työtä ihmisten muistin virkistykseen. Ennenkaikkea nuorelle polvelle tämä on erittäin arvokas kokonaisuus nähdä.

Paikallishistoriaan vahvasti liittyvä elokuvaohjaaja Mikko Niskanen on tarkoitus saada pysyvästi esille.

– Niskanen on tärkeä henkilö Äänekoskelle. On ollut puhetta, että Niskanen saisi oman tilan tai huoneensa, jossa olisi erilaisia kerrostumia hänen töistään, häneen liittyvistä tarinoista ja muistoista.

Pentikäinen luottaa siihen, että Äänekoskella halutaan tehdä nyt perusteellista työtä.

– Kaupungista löytyy tahtoa esitellä omaa historiaansa. Tehtäväni on saada lopputuloksesta mahdollisimman hyvä ja toimiva. Talo, johon kaupunginmuseoa ollaan nyt rakentamassa, on jo itsessään vanha sisältäen oman historiansa. Sen kulttuurinen merkitys kasvaa, kun sinne tuodaan kokonaisen kaupungin historia, Pentikäinen sanoo.

Huikean suuri urakka on takana, toinen mokoma vielä edessä. Äänekosken keskustan pienoismalli on upea voimanponnistus.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

  1. Pekka sanoo:

    Kulttuurista puheen ollen mihinkä joutui Vilho Halmekarin loven bohatus lovileukkaus talon osat . Olisi varmaankin ollut hyvä museon lisä osa . Talostahan oli myös piirustukset.

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKISANOMAT OY
Torikatu 4, 44100 Äänekoski
Ma-to 9–13 • Pe suljettu
Puhelin 040 565 0941

 

TOIMITUStoimitus@aksa.fi
Marjo Steffansson
päätoimittaja 040 841 2945
Riina Nygrén
toimittaja 050 337 0028

MARKKINOINTIilmoitus@aksa.fi
Pirjo Hakkarainen
myyntipäällikkö 040 565 0941
Marjut Kinnunen
myyntineuvottelija 040 730 4234
etunimi@aksa.fi

 

ILMOITUSVALMISTUS JA -AINEISTO
Max Steffansson – ilmoitus@aksa.fi

Tietosuojaseloste »
© Äänekosken Kaupunkisanomat Oy

AD Alfred
Elysium Solutions Oy