Mämmen koulun, Keskuskoulun ja Koulunmäen koulun yhdistäminen on tuonut hallinnolle haastetta, mutta koulun toimintakulttuuriin vasta vähän muutoksia.
Koulunmäen yhtenäiskoulu aloitti toimintansa tänä syksynä. Kyseessä on hallinnollinen yhdistyminen, joka ei vielä näy suurina konkreettisina muutoksina koululaisten arjessa. Mutta taustalla kytee ajatus yhtenäisyydestä ja monista mahdollisuuksista.
YHTENÄISKOULUA johtaa neljän rehtorin kopla. Rehtorina toimii Mauri Kangaskesti, apulaisrehtoreina Niko Rossi ja Satu Tarvainen ja vararehtorina Sari Niskanen. He toimivat vielä vanhoilla toimipisteillään ja pyörittävät arkea hyvin saman tyyppisesti kuin ennenkin.
– Kouluhan toimii vielä kolmessa toimipisteessä. Että tiedettäisiin missä ollaan, niin puhutaan edelleen Kekosta, Kokosta ja Tekestä, Kangaskesti sanoo.
Hiljalleen rehtorit tutustuvat toisten toimipisteiden arkeen tekemällä yhteistyötä lähes päivittäin ja istumalla alas säännöllisesti yhteiseen pöytään. Rehtorit ovat myös vierailleet muissa yhtenäiskouluissa nähdäkseen mitä tulevaisuus pitää sisällään.
PALJON ON AJATELTU, että yläkoulun ja alakoulun yhdistämisen vaikutuksena lasten täytyy aikuistua nopeammin.
– Saamamme tieto muista kouluista on päinvastaista, että lapset itse asiassa saavat olla pidempään lapsia, Kangaskesti sanoo.
Keskuskoululla jo vuosikymmeniä käytössä ollut pikkukouluajatus on yhä käytössä. Pikkukouluissa luokat 1-6 ovat oma pieni yhteisönsä suuren koulun sisällä. Teke on nyt yksi näistä pikkukouluista. Tulevaisuudessa ”pikkukouluihin” voisi tuoda myös 7-9-luokkalaisia.
– Koska eri ikäisten yhtenäisyys on onnistunut jo nyt näillä luokka-asteilla, niin miksi ei sitten vielä pidemmällekin, Kangaskesti sanoo.
MÄMMEN KOULUN lopettaminen ja luokkien yhdistäminen osaksi isompaa koulua herätti paljon tunteita ja vastustusta. Rehtorit ymmärtävät niitä, joita koulun lakkautuspäätös harmittaa.
– tiedämme, että muutos voi olla raskas ihan vain ajatuksenakin, kun ei ole enää omaa vanhaa koulua. Meidän täällä koulussa on kuitenkin katsottava eteenpäin, Kangaskesti sanoo.
Syksyllä voimaan tullut uusi opetussuunnitelma tuo vielä lisää muutosta koulun arkeen. Konkreettisia muutoksi näkyy varsinkin ala-asteella.
– Historia alkaa nyt jo neljännellä luokalla ja ruotsin opiskelu kuudennella, Rossi sanoo.
OPPILAAT LIIKKUVAT nyt vanhan alakoulun puolelta yläkoulun opettajien oppiin ja toisinpäin. Resurssien yhdistäminen toi siis myös mahdollisuuksia uuden opetussuunnitelman toteuttamiseen.
– Ennen opetussuunnitelmassa on ajateltu mitä opetetaan ja opiskellaan, nyt ajatellaan että miten. Oppimista kehitetään muun muassa osallistamalla oppilaita ja huoltajia, Kangaskesti luettelee.
– Mukana on myös enemmän pari- ja ryhmätöitä ja vertaisarviointia, Rossi lisää.
TULEVAISUUDESSA ei käsitellä alakoululaisia ja yläkoululaisia erillisinä ryhminä. Yksi yhtenäiskoulun perusajatuksista onkin vähentää kuudennen ja seitsemännen luokan välissä olevaa nivelvaihetta.
– Se tulee nuorille todella herkässä vaiheessa. Tarkoitus on saada muutos oppilaille mahdollisimman sujuvaksi. Sujuvuus on tärkeää myös esi- ja alkuopetuksen nivelvaiheessa, Kangaskesti sanoo.
Yhteisten resurssien ja yhteisten käytäntöjen kehittäminen on tuonut eteen haasteita, mutta niiden edessä ollaan nöyrästi innostuneita.
– tavoitteena on yhtenäistää käytäntöjä ja luodaan uutta yhtenäistä kulttuuria tuomalla jokaisesta yksiköstä yhteen ne parhaat puolet. Eikä kaikkea tarvitse tehdä heti, Kangaskesti sanoo.
– Me ollaan toiveikkaana näiden haasteiden edessä ja ajatellaan, että haasteet ovat uusia mahdollisuuksia. Maltti on valttia, Rossi komppaa.
FAKTA:
Koulunmäen yhtenäiskoulu
– Oppilasmäärä noin 1000
– Opettajia 83
– Koulunkäynninohjaajia 18
– Terveydenhuollossa ja oppilashuollossa jatkuvasti saatavilla olevat ammattilaiset
– Yhtenäiskoulu aloittaa uudessa rakennuksessa 2020
Tätä ennen kai ois Suolahden vuoro saada uusi koulu,koska keskustan koulu asemakadulla kärsii omista ongelmistaan..
Muutama rehtori. Usko jo!