Suomessa 45 % työntekijöistä kokee työhön liittyvää stressiä, masennusta ja ahdistusta, kertoo OSH-pulse (Euroopan työturvallisuus- ja työterveysviraston säännöllisesti toteuttama työntekijöille suunnattu kyselytutkimus)
Nyky-yhteiskunnassa tehokkuutta ja jatkuvaa suorituskykyä ihannoidaan usein, vaikka se tapahtuisi ihmisten terveyden kustannuksella. Kiireisestä arjesta on tullut monelle jatkuvaa selviytymistä. Lievä ja lyhytaikaista stressiä pidetään normaalina osana elämää, mutta kaikella on rajansa. Kun henkinen ylikuormitus jatkuu viikoista kuukausiin ilman riittävää palautumista, kyse ei ole enää pelkästään kiireestä. Liian usein pitkittynyt stressi kuluttaa henkilön energiavarat niin, että se avaa tien vakavalle masennukselle.
Tämä kierre on salakavala, sillä aina ei huomata ajoissa, että stressi on muuttunut masennukseksi. Aluksi oireina voivat olla unettomuus, ärtyneisyys ja jatkuva väsymys, jotka liitetään pelkästään työpaineisiin tai ohimenevään väsymykseen. Kun elimistö toimii ylikuormitettuna kuukausia putkeen, aivojen välittäjäaineiden tasapaino järkkyy ja elämänilo alkaa kadota. Lopulta tilanne johtaa siihen, ettei sängystä enää pysty nousemaan ja päivittäiset tehtävät tuntuvat ylitsepääsemättömiltä vuorilta. Tässä vaiheessa kyseessä on jo sairaus, joka vaatii lääketieteellistä hoitoa, eikä pelkästään huono päivä tai laiskuus.
Vastuu tämän kierteen katkaisemisesta ei voi jäädä yksin uupuneen henkilön harteille. Työpaikoilla, kouluissa ja perheissä on opittava tunnistamaan varoitusmerkit paljon aikaisemmin kuin nykyisin tapahtuu. Emme voi rakentaa yhteiskuntaa, jossa ihmisistä puristetaan irti maksimaalinen suorituskyky ja heidät jätetään oman onnensa nojaan, kun heidän mielensä murtuu. Tarvitsemme radikaalin ajattelutavan muutoksen, jossa arvostetaan levon, rajojen asettamisen ja vauhdin hidastamisen merkitystä. Kenenkään ei pitäisi joutua kärsimään masennuksesta vain siksi, että elämän vaatimukset ovat käyneet kohtuuttomiksi.
Mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy on aina edullisempaa sekä inhimilliseltä että taloudelliselta kannalta kuin pitkäaikaisten sairauslomien hoitaminen. On jo korkea aika ymmärtää, että stressi ei ole merkki tehokkuudesta, vaan vakava terveysriski, johon on puututtava ennen kuin se muuttuu masennukseksi.
Ilidio Flores, Äänekoski
