Huiman korishistorian merkityksellisimmät luvut kirjoitettiin 70-luvun taitteessa. Tuolloin miesten joukkueeseen kasvoi tukku työtä pelkäämättömiä, lahjakkaita pelaajia, jotka viitoittivat tien seuran menestykseen koriskentillä.
Ehkä se tärkein nuorukainen oli Mikko Honka, joka nousi miesten joukkueeseen jo 15-vuotiaana syksyllä 1967. Honka oli mukana avainroolissa neljissä peräkkäisissä SM-karsinnoissa, kunnes keväällä 1975 unelma tuli toteen.
Pelaajana Honka oli useimpien pikkupoikien esikuva: lennokas, taitava, tarkka, älykäs. Hongan osaaminen kiinnosti muitakin. 21-vuotiaana Suomisarja-pelaajana hänestä tuli ensimmäinen äänekoskelaisseuraa edustava miesten maajoukkuepelaaja Bremerhavenissa, Saksassa 6. huhtikuuta 1973. Avauspelissään Saksaa vastaan Honka ei tehnyt pistettäkään, mutta seuraavana päivänä jo neljä, kun Suomi löi Tanskan.
Nousukaudella Honka oli juuri se pelaaja, joka vastustajan piti pysäyttää. Räjähtävästi liikkuneen ja korkealta hyppyheiton ilmaan laittaneen nuorukaisen pysäyttäminen onnistui tosin vain harvalta. Pelinjohtajana Honka osasi lisäksi auttaa joukkuetoverinsa toistuvasti korintekopaikkoihin ovelilla syötöillään.
HONKA OLI joukkueen ehkä lahjakkain urheilija. Menestys ei kuitenkaan tullut lahjana.
– Olin 13, kun isoveli (Matti Honka) sai houkuteltua mukaan korikseen, Mikko kertoo.
Honka oli esikuva nuoremmille myös tunnollisena, systemaattisena harjoittelijana. Aikalaiset muistavat hänet määrätietoisena joukkueen kipparina, joka antanut armoa kenellekään – ei edes itselleen.
– Muistan hyvin, kun aloimme treenaamaan tosissaan Rannan Maken ja Auvisen Hannun johdolla. 15-vuotiaasta alkaen treenasin melkein päivittäin. Vedettiin kovia kesätreenejä ja kehitettiin sellainen koko kentän prässipuolustus, mikä oli myrkkyä vastustajille.
Suomensarja-vuosiin liittyy useita muistoja. Yksi niistä on Ilmajoelta, mihin pienikokoinen, mutta aggressiivisesti pelaava Huima meni vieraspeliin.
– Maalaisisännät katselivat, että mitähän pojanrääpäleitä tuolta Äänekoskelta on tänne tullut. Pian pitkät äijät saivat selkäänsä, ja pelin jälkeen samat isännät totesivat, ettei ole mikään ihme, että Huima johtaa sarjaa.
Jalkapallo oli myös lähellä Hongan sydäntä. Kesällä 1971 Honka oli mukana Huiman joukkueessa II divisioonassa, joka oli SM-sarjan jälkeen toiseksi ylin sarjataso. Koris vei kuitenkin voiton.
Veteraaniurheilija Mikko Honka ja Suomen mestaruudesta kertova mitali.
HUIMAN ensimmäisinä SM-sarjakausina Honka oli Jouko Heikkisen joukkueen kotimainen tukipilari. Samaan aikaan Honka suoritti insinööriopintojaan Helsingissä ja valmistui toisen SM-kauden päätteeksi. Kesä toi sokkiuutisen: Honka jättää Huiman!
– Edelliseltä vuosikurssilta kaikki saivat töitä, mutta sitten tuli lama. Äänekoskelta ei löytynyt töitä, Honka muistelee.
Tähtipelaaja lähti Etelä-Suomeen, pelaajana Hyvinkään Tahkon riveihin, mutta siviilissä ennen muuta töihin. Peliura huipputasolla oli ohi jo kolmekymppisenä. Nyt on ohi työurakin.
– Vaimon kanssa asutaan vietetään nyt eläkepäiviä järven rannalla Rantasalmen Tiemassaaressa. Täällä hommaa piisaa!
Koris kiinnostaa yhä Huima-legendaa. Ikämiesvuosien seura on ollut hyvinkääläinen TTC (Team Top Club).
– Olen voittanut viisi ikämiesten Suomen mestaruuttakin.
ENÄÄ HONGAN hyppyheitto ei lähde korkeuksista. Iän lisäksi vauhtia hidastaa leikattu polvi. Äänekoskella Honka käy mielellään tapaamassa sukulaisia ja vanhoja kavereita.
– Huiman miesten nykytilanne harmittaa. Menee monta vuotta ennen kuin Huima saa taas kunnon joukkueen.
– Mutta jospa uusi tehdas muuttaa tilannetta. Treenaamiseen tarvitaan kipinää, muuten ei tule tuloksia. Toivottavasti vielä löytyy hyviä yksilöitä, Honka pohtii.
Suomi-koriksen kaikkien aikojen legendaarisimpiin takamiehiin kuulunut Jorma ”Pilkku” Pilkevaarakin (jalassa Converset?) sai usein todeta kuinka lennokas pelaaja Mikko Honka parhaimmillaan oli. Kuva: Huiman arkisto
Mikko Honka
Syntynyt 1. maaliskuuta 1952
Pituus: 186 cm
mittaus- ja säätötekniikan insinööri
suurin osa työurasta eri kansainvälisissä yrityksissä mm. osto- ja hankintapäällikkönä
jäänyt juuri eläkkeelle ja muuttanut vaimonsa kanssa Savonlinnaan
kaksi lasta ja kuusi lastenlasta
lapsista Toni Honka pelannut useita kausia I divisioonaa mm. Hyvinkään Pontevassa, Wartti-Basketissa ja JKS:ssä
Muuta
pelasi seitsemän kautta SM-sarjaa: kaksi Huimassa, viisi Hyvinkään Tahkossa
oli ensimmäisellä kaudella Huiman paras kotimainen pistemies 15,4 pisteen keskiarvolla
SM-sarjassa 176 runkosarjaottelua, joissa pistekeskiarvo 9,8
pudotuspeleissä 23 ottelua, joissa pistekeskiarvo 11,2
voitti Tahkossa kaksi SM-pronssia
Huimassa yhteensä kymmenen kautta ja 2481 pistettä
24 miesten maaottelua, joissa 76 pistettä
5 A-nuorten maaottelua, joissa 13 pistettä
Mediatiedot nousun jälkeen keväällä 1975
23-vuotias opiskelija, pelannut joukkueessa 15-vuotiaasta lähtien, pituutta 185 sm
Honka kaudella 1974–75
yhteensä 490 pistettä
parhaassa pelissä 38 pistettä
Näin Mikko Honka esiteltiin Huiman kausilehdessä syksyllä 1975. Kuva: Huiman arkisto.
Huiman nousukauden 1974–75 pelaajien esittelysarjan yhdestoista ja viimeinen osa.
Pelaajat esiteltiin numerojärjestyksessä.
Aiemmin esitelty Heikki Hyppönen, Esa Närhi, Jarmo Häkkinen, Jouko Heikkinen, Pentti Puromäki, Kalevi Pietikäinen, Lauri Rantaniva, Hannu Puhakka, Matti Honka ja Esko Hytönen.
