Digiaika tuo yllättäviä elämäntapamuutoksia. Netti tarjoaa kaikille kiinnostuneille nopean accessin historian yksityiskohtiin, joko googlettamalla tai vierailemalla kaikille avoimilla arkistotietokannoilla. Ei tarvitse enää lukea koko vuosisadan tarinaa, selvittääkseen mitä tapahtui 3.11.1901 Taavetti Venäläiselle Äänekoskella. Arkistolaitoksen digitilauspalvelussa on tehty satoja tuhansia tilauksia. Mutta, jos digiaika onkin tuonut tiedonsiruset kätevästi kaikkien näytöille, alkaa moniaistisia ihmisiä kiinnostaa myös knoppitietoa laajempi näkymä menneisyyden hetkeen- ihan silmällä katsottava valokuva. Tänään on menossa kiihkeä buumi vanhojen valokuvien etsinnässä. Feisbuukit, järjestöt, yhdistykset, yritykset, laitokset ja viranomaistahotkin räväyttelevät sivukaupalla vanhoja valokuvia kaikkien nähtäviksi. Erittäin tervetullutta tiedonjulkistamista kaappien ja arkistojen kätköistä!
SAAN NYKYISIN lähes viikottain pyyntöjä erilaisista valokuvista, joita Kotiseutuyhdistyksen arkistosta toivotaan löytyvän. Pyynnöt liittyvät joko tuleviin pidettäviin puheisiin, ohjelmanumeroihin, lehti- tai radiojuttuihin tai vain vahvistukseksi siitä, mikä olikaan totuus ja oikea ajankohta. Kotiseutuyhdistyksen tuhansien valokuvien ja negatiivien kokoelmat olisikin mukava laittaa nettiin – vanhin kuva on peltilevyllä vuodelta 1889. Videoita ja filmejäkin olisi 60-luvun alusta alkaen. Samoin reilut 200 äänitettä. Miksi nämä eivät ole kaikkien ulottuvilla?
ON MELKOINEN riski netissä julkistella ihmisten kuvia. Henkilötietolait eivät ymmärrä, jos joku kuvissa esiintyvien jälkeläinen vetää oikeuteen – eikä siinä paina ns. 50vuoden sääntö. Etenkin, jos kuvassa on jokin vakaumuksellinen ihmisryhmä, uskonnollinen tai poliittinen – rippilastenkin esittäminen voi olla rikos. Tai sitten kuvaajalla/perikunnalla on tekijänoikeusvaateita (esimerkiksi Karhumäki-ilmakuvat tai tunnetut valokuvataiteilijat). Vapaan internetin myötä on valokuvien julkaisemishomma kuitenkin ryöstäytynyt käsistä. Kun tiedonsirut saadaan helposti, pitää valokuvatkin saada helposti. Koska rahanansaitsemiseen harva vanhojen valokuvien nettijulkaisija pyrkii, ei arkistolaitos ole juuri puuttunut meininkiin. Muutosta on tulossa. Arkistolaitoksella on uusi strategia, jossa digitoidut aineistot ovat päätähtäin ja siihen liittyvää ”avoimen arkiston” lainsäädäntöä ohjeineen ollaan luomassa. Jatkossa mahdollisesti jopa tuhotaan tilaavieviä paperiaineistoja (myös valokuvia), jos digitointi on pätevää. Uusi keskusarkisto nousee tänä vuonna Mikkeliin, ja sen on suunniteltu olevan viimeinen paperiarkisto Suomessa (ikäkaari 200 vuotta). Sinne tulevat 70 hyllykilometriä tulevat jatkossa riittämään, kun kaikki digitoidaan. Keskusarkistoon ei enää rakenneta edes tutkijanhuoneita ! Tosin innokkaimpia digihistorioitsijoita on vielä toppuutettava, sillä kaikesta arkistolaitoksen aineistosta on digitoitu vasta vain noin 5-6 %, mutta tahti kiihtyy.
TULEVAISUUTTA odotellessa voisi Äänekosken vanhojen kuvien etsintäbuumia helpottaa Äänekosken Kotiseutuarkisto. Se olisi pitkälle digitaalinen skannattuine asiakirjoineen ja kaikki valokuvat olisivat digitoidut ja luetteloidut. Arkistolla olisi hoitaja, joka skannailisi uusia kuvia jatkuvasti kaikista yksityisistä kokoelmista. Tietokannasta voisi nimellä, paikan nimellä tai aiheella etsiä nopsasti kiinnostavat kuvat ja paperit. Internetistä löytäisi luettelot, mutta ei varsinaisia kuvia. Luetteloista löytyneet kuvat voisivat paikkakuntalaiset käydä tutkimassa arkiston valvotuissa ja säilytyskelpoisissa tiloissa ilman lainsäädännöllisiä ongelmia – arkistonhoitaja tietenkin neuvomassa myös julkaisijoita. Sitä varten täytyisi kuitenkin vaivaantua käymään arkistossa, joka tarvitsisi siis tilan Äänekoskelta!
MINULLA ON nyt etsinnässä Äänejärven Miilunpohjan valokuvat, kun siellä asuttiin ja työskenneltiin, sekä Sahanmäen kolmen asuinrakennuksen kuvat ja erityisesti Äänekosken huoltamoiden ja kauppojen sisäkuvat. Kellä Äänekosken kuvia on, voi laittaa tietoa joko lehtien toimitukselle tai pelkästään Kotiseutuyhdistykselle arkistoitavaksi.
Timo Enäkoski
www.vaksy.com, tel. 040 7786370
