Pielaveden liikuntahallissa oli maanantai-iltana väkeä kuin pipoa. Syy väenpaljouteen oli Antti Ruuskasen kultajuhla. Kuinka tämä hegemonia Äänekoskeen liittyy?
ÄKS sai tietoonsa, että Äänekosken kaupunginvaltuuston jäsen, Pentti Salminen on Kulta-Ruuskasen liikunnanopettaja. Tuleeko EM-kultamitalista edes pienet propsit Äänekoskelle, Pentti Salminen?
– Ei tule. Jos joku tulee hyväksi urheilijaksi koululiikuntatuntien ansiosta, niin se on ihme. Koululiikunta kun on sellaista, että sen pitää palvella suurta enemmistöä, Salminen naurahtaa ja vahvistaa olleensa Ruuskasen liikunnanopettaja yläasteen ajan.
Salminen antaa pisteet seuratoiminnalle. Hän muistelee, että Ruuskasen ensimmäinen valmentaja oli Keiteleeltä Tenho Rautiainen, sama valmentaja kuin Pielaveden toisella keihäskuninkaalla Juha Laukkasella.
– Opetin minä Laukkastakin, niin yläasteella kuin lukiossakin, äänekoskelainen, Pielavedellä elämäntyönsä liikunnanopettajana tehnyt Salminen kertoo. Hän meni Pielavedelle vuonna 1971, pian valmistumisensa jälkeen.
Salminen kertoo, kuinka Ruuskanen oli jokaisen liikunnanopettajan unelmaoppilas.
– Hän oli mukava poika. Me ei juurikaan yleisurheiltu, mutta kaikki mitä tehtiin, Antti teki tarmolla ja innokkuudella. Hän tiedosti jo silloin, että jos haluaa hyväksi missä tahansa lajissa avain menestykseen on monipuolinen harjoittelu. Antti oli ylivoimainen omassa liikuntaryhmässään jo taitojensakin puolesta. Hän oli myös aikamoinen rämäpää, ja telinevoimistelutunneilla riitti vauhdin lisäksi vaarallisia tilanteita. Hän oli myös herrasmies, eikä ottanut osaamisellaan muilta pois onnistumisen iloa. Kuljetti jalkapalloa kentän toisesta päästä toiseen päähän eikä kukaan saanut otettua palloa häneltä pois. Lopulta Antti antoi namusyötön jollekin ”heikommalle” luokkatoverilleen, jotta sai tehtyä maalin, Salminen kertoo.
Salminen osallistui Pielavedellä alkuvuosina urheiluseuratoimintaan puheenjohtajana ja valmentajana. Seura oli Pielaveden Alku.
– Se oli pieni skandaali, kun liikunnanopettaja meni TUL:n seuran, Alun toimintaan mukaan. Olin sen ajan tuote, vaikka loogisempaa olisi ollut opettajastatuksella mennä Pielaveden Sampoon. 1980 luvulla yhteiskunnalliset riennot tulivat urheilun tilalle, kun lähdin politiikkaan mukaan, Salminen muistelee aikaansa Pielavedellä.
Mutta seurasiko ex-ope ex-oppilaansa kultakisaa Zürichin EM-kisoissa, kun Ruuskanen tempaisi oman ennätyksensä voittoheitollaan 88,01 metriä?
– Matkasin vaimoni kanssa kirkkokonserttiin Saarijärvelle. Kuulin tuon 88 -metrisen heiton autoradiosta. Totesimme, että se on siinä. Kirkkokonsertti alkoi siten, että joku seurakunnasta tuli ja kertoi Ruuskasen voittaneen, ja silloin koko konserttiväki taputti raikuvasti Saarijärven kirkossa.