Ei myytävänä! -kansalaisaloite puhutti vammaispalvelusäätiön Suomi 100-juhlassa. Pääesiintyjä Arttu Wiskari sai tanssilattialle vipinää


Keski-Suomen vammaispalvelusäätiön hallituksen varapuheenjohtaja Olli Ingervo ja toimitusjohtaja Marja-Leena Saarinen toivottivat juhlijat tervetulleeksi Suomi100 -juhlaan.

Kehitysvammaiselle tärkeintä on turvallinen oma koti, jossa voi asua koko ikänsä. Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö juhli Suomi100 -juhlia Keski-Suomen Opiston puutalossa. Mukana juhlahumussa oli yksi kansanedustaja ja yksi Arttu Wiskari sekä Elvikset. 

 

Upeat juhlat upeissa puitteissa keräsi juhlijoita hieman alle parisataa. Mukana oli vammaispalvelusäätiön palveluita käyttävät kehitysvammaiset, heidän omaisensa, ystävänsä ja Keski-Suomen vammaispalvelusäätiön henkilökuntaa. Kaikki vieraat käteltiin, kuinkas muuten. Tervetulleeksi kättelemässä olivat Keski-Suomen vammaispalvelusäätiön toimitusjohtaja Marja-Leena Saarinen sekä hallituksen varapuheenjohtaja Olli Ingervo.

Nimienkeräys Ei myytävänä! -kansalaisaloitteeseen päättyi tiistaina. Kansalaisaloite keräsi yli 72 000 allekirjoitusta. Se oli  nimikeräyksenä suurimpia kansalaisaloitteita Suomen satavuotisessa historiassa. Kansalaisaloitteessa vaaditaan, että vammaisten henkilöiden koko elämän mittaisia, välttämättömiä palveluja ei kilpailuteta hankintalain mukaisesti. Monissa EU-maissa asumista ei kilpailuteta.

Keskisuomalainen kansanedustaja Petri Honkonen kertoi juhlivalle yleisölle, että eduskunnassa kansalaisaloitteet otetaan käsittelyyn. Kansalaisaloitteen käsittely eduskunnassa alkaa lähetekeskustelulla, joka käydään täysistunnossa. Keskustelun lopuksi eduskunta päättää, mihin valiokuntaan asia lähetetään valmisteltavaksi.

Ei myytävänä! -kansalaisaloitteessa vastustetaan sitä, että vammaisten henkilöiden koko elämän mittaisia, välttämättömiä palveluja järjestetään hankintalain mukaisesti palvelujen kilpailutuksen kautta.

– On selvää, että hankintalain puitteissa kilpailutuksia joudutaan tekemään. Asumisessa on kyse ihmisten kodista, se tuntuu henkilökohtaisesti siltä, ettei kilpailutus siihen välttämättä sovi. Tai kilpailutuksen pitäisi olla sellaista, ettei se johda kohtuuttomuuksiin, Honkonen sanoi ÄKSälle.

Kansanedustaja Petri Honkonen tuli juhlimaan vaimonsa kera.

Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö juhli Suomi 100 -juhlassaan itsenäistä Suomea, mutta myös kehitysvammaisten henkilöiden yhteiskunnallisen aseman näkyvyyttä. Juhlat ovat lauantaina historiallisessa ympäristössä, Keski-Suomen Opistolla.

– Suomessa on tehty periaatepäätös laitosasumisen lakkauttamisesta ja kehitys on mennyt huimasti eteenpäin viime vuosina. Keski-Suomessa laitospalvelut lakkautettiin jo kymmenisen vuotta sitten. Tästä kiitos keskisuomalaisille aikaansa edellä oleville kunnille. Iso osa vammaispalvelusäätiön asukkaista on muuttanut laitospalveluista säätiön uusiin asuntoihin, Saarinen kiittelee.

Kehitysvammaisen henkilön uusi asumisen muoto on painottunut asuntoryhmiin. Nyt voi kysyä, onko kehitysvammaisella edelleenkään mahdollisuus valita muunlaista asumismuotoa?

– YK:n vammaisten yleissopimus korostaa vammaisten ihmisten yhdenvertaisuutta ja osallisuutta kaikessa päätöksenteossa. Sopimuksen mukaan vammaisella ihmisellä on oikeus valita asuinpaikkansa eikä häntä saa velvoittaa käyttämään tiettyä asumisjärjestelyä, Saarinen jatkaa.

Kehitysvammainen haluaa kodin, jonka tuntee omakseen. Hänellä on mahdollisuus elää omassa kodissaan, omassa lähiyhteisössään ja käyttää samoja palveluita kuin kaikki muutkin ihmiset.

– Asumista voidaan tukea erilaisilla yksilöllisillä palveluilla hänen itsensä kertomien tarpeiden mukaan.

Keuruulaiset Jorma ja Anita Martikainen tulivat mukaan juhlimaan poikansa Jarnon kanssa. Jarno asui kotona 25-vuotiaaksi saakka, kunnes tuli aika muuttaa omilleen. Jarno asuu Suolahdessa vammaispalvelusäätiön asunnossa. Vanhemmat ovat erittäin tyytyväisiä säätiön toimintaan ja palveluihin.

– Jarno on asunut 19 vuotta pois kotoa, ja kaikki on mennyt erittäin hyvin. Säätiöllä panostetaan  elämään ei säilykseen. Toimintaa on kehitetty vuosien varrella ja henkilökunnan panostus on ollut merkittävässä roolissa Jarnon hyvinvoinnissa, Martikaiset kiittelevät.

Myös Sini Minkkinen haluaa antaa kiitoksen säätiölle. Hänen tyttärensä Sonja Honkanen, 23 vuotta, asuu säätiön yksikössä Viitasaaren Savivuorella.

– Äidille vammaisesta lapsesta luopuminen on ollut vaikea paikka. Sinillä on asiat kuitenkin, hyvin, sillä henkilökunnan ammatillinen kunnianhimo on uskomattoman upeaa. Kuinka yhteen paikkaan ollaankin saatu rekrytoitua tällainen joukko ihmisiä, jotka tekevät työtä sydämellään, Minkkinen sanoo.

Kehitysvammaiset ja heidän omaiset sekä verkostot asettavat suuret toiveet kansalaisaloitteen hyväksynnälle.

Upeat juhlat vaatii hienon tähtiartistin. Kehitysvammaisten Elvikset -bändiä luotsaava Vesa Oksanen sai tehtäväkseen hommata bändille lämppärin – tai toisinpäin.

– Soitin Arttu Wiskarille, että tuletko keikalle, ja hän sanoi, että tottakai, Oksanen kertoo iloisena.

Niinpä opiston historiallisessa puusalissa päästiin joraamaan ruokailun ja kahvituksen päätteeksi Elviksien ja itsensä Wiskarin tahtiin!

Vastaa