Kivijärveläinen kansanedustaja Anne Kalmari on jättänyt tänään opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen vastattavaksi kirjallisen kysymyksen susien dna-tutkimuksen avoimuudesta.
– Maaseudulla tehdyt susihavainnot tukevat olettamusta, jonka mukaan suomalainen susikanta ei ole puhdas, vaan siihen on vuosikymmenten saatossa sekoittunut tai sekoitettu koiraa. Koiran ominaisuuksien ilmeneminen sudessa ei ole nykyisten suojelutavoitteiden mukaista, vaan lisää susien ennakoimatonta käyttäytymistä ja saattaa olla osasyy sille, että suomalaiset sudet eivät vierasta ihmisiä, Kalmari sanoo.
Suomessa susien lajimäärittely perustuu geneettiseen tutkimukseen (dna-tutkimus), jossa tutkittavan koiraeläimen tietyt geneettiset ominaisuudet (markkerit) verrataan aikaisemmin susina pidettyjen koiraeläinten vastaaviin näytteisiin.
– Suomessa asiaa on tutkittu myös yksityisesti sekä geneettisillä menetelmillä, että ulkomuodon tutkimuksilla, mutta yksityiseltä tutkimukselta on evätty pääsy yliopistojen tietoihin ja susien verrokkiaineistoon. Tämä on suuri ongelma, sillä näin Suomessa tehdyn susitutkimuksen luotettavuutta ei ole voitu todentaa ja kansalaisilla on herännyt epäilyjä aineiston oikeellisuudesta. Samalla, jos verrokkiaineistossa ilmenee tahattomiakin virheitä, kaatuu ongelmien selvittäminen liian pienen ja valikoidun tutkijajoukon harteille, jatkaa Kalmari.
– Tieteen julkistamisen periaatteeseen kuuluu, että ollakseen tieteellistä tiedon täytyy olla julkista, kaikkien asiaan perehtyvien ja tuota tieteenalaa ymmärtävien henkilöiden saavutettavissa ja tavoitettavissa. Julkisuus ulottuu myös tutkimuksessa käytettyihin kokeisiin, joiden tulisi olla toistettavissa, ja aineistoihin, joita voidaan nykyään myös ylläpitää internetin kautta.
Kalmari haluaakin, että ministeri vastaa, voisiko dna-tutkimusten tulokset olla avoimia ja kaikkien tutkijoiden käytössä.
