Puutteellinen kuorman sidonta oli merkittävässä roolissa, kun 23 henkilöä menehtyi Suomen historian vakavimmassa tieliikenneonnettomuudessa – Konginkankaan bussiturmassa – lähes kymmenen vuotta sitten.
Onnettomuuden aiheuttaneen täysperävaunullisen kuorma-auton perävaunussa olleet viisi suurta paperirullaa oli sidottu puutteellisesti. Rullat paiskautuivat törmäyksen jälkeen sisään bussiin.
Edelleenkin nelostiellä liikkuu kuorma-autoja ja rekkoja, joissa kuorman sidonta on puutteellinen. Kihlakunnansyyttäjä vahvisti keväällä 32-vuotiaalle rekkakuskille 14 päiväsakkoa puutteellisesta kuorman sitomisesta. Maksettavaa mies sai 154 euroa.
Mies jäi kiinni teostaan nelostiellä Lintulahden kohdalla Konginkankaalla viime vuoden marraskuussa.
Rangaistusmääräyksen mukaan kuskilla on lisäksi ylikuormaa. Sallittu kokonaispaino olisi ollut 60 000 kiloa, mutta puntari näytti painoksi 64 000 kiloa. Kuormana oli paperirullia.
Vetoautossa rullat oli sidottu jokainen yhdellä kuormaliinalla poikittain, mutta rullilla ei ollut mitään tukea tai sidontaa eteenpäin. Iskemää oli eteenpäin puolen metrin verran.
Perävaunussa osa rullista oli tuettu etuseinään. Niiden takana oli yli metri iskemätilaa, jonka jälkeen oli yhdellä kuormaliinalla poikittain sidottuja rullia. Näistäkin rullista puuttui sidonta tai tuenta eteenpäin.
Noin kaksimetriä korkeat rullat painoivat kukin 3000 kiloa.
Mies ei kiistänyt tekoaan.
Ihan oikeasti saitte paljon nähneen kuljettajan veren kuumenemaan tällä artikkelilla. Konginkankaan onnettomuudessa oli paperirullien sidonta ihan kohtuullinen, mutta toisen ajoneuvon törmätessä repeytyy kuormakori kuorman ympäriltä ja se pääsee irti. Kuormansidonnan tarkoitus on pitää kuorma paikallaan normaaleissa liikennetilanteissa kuten jarrutuksissa ja väistöliikkeissä, ei kahden raskaan ajoneuvon yhteentörmäyksessä. Kuormansidonnan vaatimus eteenpäin on 1G, ko. onnettomuudessa perävaunuun kohdistui yli 5G hidastuvuus. Miettikää pikku toimittaja päissänne onko se paljon vai vähän. Onnettomuustutkintahyvävelisäästäntäraportti on netissä saatavilla, lukekaapas se ennen maanantaita.
Samaa mieltä Johanin kanssa, alalla itsekin olen. Aikanaan onnettomuustutkinnan läpi luin ja merkittävää siinä on myös tämä: hengissä selvinneet bussimatkustajat kertoivat ettei kuljettaja mitenkään reagoinut vastaantulevan yhdistelmän valojenvilkuttamiseen ym. ennenkuin hetki ennen törmäystä. Ainahan syyllinen on se suuremman ajoneuvon kuljettaja eikä kuolleita syytetä, mutta totuus on että bussikuski nukkui ja heräsi vasta matkustajien paniikkihuutoihin.
Kiitos Johanille kriittisestä palautteesta.
Ote kyseisen raportin tiivistelmästä: ”Kuolemaan johtaneiden ja vakavien vammojen syntymiseen vaikuttivat ajoneuvoyhdistelmän osalta perävaunun kuormakorin heikko rakenne, puutteellinen kuorman sidonta sekä ajoneuvon suuri tilannenopeus.”
Sidonnan puutteellisuus ei varmastikaan ollut se kaikista suurin syy Konginkankaan bussiturman lohduttomaan lopputulokseen. Mutta kuten em. lainaus kertoo, sidonnalla oli merkitystä siihen, miten kävi. ÄKSän asiantuntemus ei riitä parempaan kuin mitä onnettomuustutkintakeskuksella on antaa.
Emme myöskään voi kiistää, etteikö Johan voisi olla oikeilla jäljillä. Kyse on merkittävästä asiasta ja otamme mielellämme vastaan lisätietoja.
Niin, tutkintaraportissahan on säästetty nokkimiselta mm. tienpidosta päättäneet henkilöt, tutkinta on tehty ihan samoin kuin Estonia-turman tutkinta, tärkeitä henkilöitä säästäen.
Vaikka raportissa lukee sidonnan riittämättömyydestä, siinä on sivuutettu nuo mainitsemani vaatimukset sekä se, että mikään edes lähelle järkevää ulottuva sidonta ei olisi pidellyt rullia paikallaan kun hidastuvuus ylitti yli nelinkertaisesti vaaditun sidontavoiman. Paperirullat olivat vielä kovasti armeliaita, ne listi heidät joihin osuivat, ei muita. Joku happosäiliö olisi vasta ”hauska” vastapuoli ollut, vaikkei olisi loukkaantunut itse törmäyksessä, olisi päälle roiskunut happo tehnyt kivuliasta tuhoa ja pelastajien toimintakykykin, suojavarusteista huolimatta, on rajallisempi. Neutralointi olisi vienyt runsaasti aikaa. Niinikään ei kuorman sidonnalla varmaankaan ollut vaikutusta onnettomuuden syntyyn, jos tie on niin liukas ettei siinä pysy jalkamies pystyssä ei ajoneuvoon synny heilahduksista niin voimakkaita kiihtyvyyksiä, että ne liikuttaisivat paperikuormaa.
Sen sijaan linja-auton kuormansidonnassa oli puutteita. Ilmeisesti ei kukaan käyttänyt turvavyötä vaikka joka istuimella sellaiset oli. Auto oli valmistajansa entinen esittelyauto ja merkki on tunnettu juuri turvallisuusajattelustaan. Vähintään yhdellä matkustajalla olisi voinut olla mahdollisuus selvitä hengissä onnettomuudesta turvavyötä käyttämällä, takana keskipaikalla istunut.
Eikö olisi toimittajan kannalta ollut kaikkein helpointa olla kaivamatta lähes 10v takaista jokseenkin aitoa *onnettomuutta* esille?
Miksi virheellinen otsikko? Pysykääpä totuudessa. Mitäs JSN pitemmän päälle tällaisista provosoivista ja virheellisistä otsikoista sanoo? 🙂
Suuret kiitokset asiallisesta ja selvästikin vankkaan tietämykseen perustuvasta kritiikistä. Vanhan onnettomuuden esille kaivaminen oli näillä perusteilla varmastikin turhaa, muttei toki täysin perusteetontakaan – ainakaan virallisesti ottaen emme ymmärtääksemme tehneet asiavirhettä.
ÄKS ottaa kuitenkin opikseen ja yrittää olla jatkossa tarkempi!
Tärkeintä on kuitenkin se, että liikenteessä noudatettaisiin sääntöjä, turvallisuuden vuoksi. Tästä lienemme kaikki samaa mieltä.
Mutta jo toiseksi tärkeintä on se, että ÄKS saa arvokasta oppia! Kiitos, Johan ja Lissu!