Äänesalon Martat kokoontuivat leipomaan yhdessä ruislimppua Toini ja Matti Hytösen kotiin Liimattalaan Suomi 100-vuotta teeman merkeissä.
Marttojen toimesta Hytösten kellarissa sijaitsevassa vanhassa leipomossa on aiemmin syntynyt muun muassa piirakoita. Ilmassa leijui hyvä mieli, kun Martat olivat täydessä työnteossa tällä kertaa ruislimppujen parissa.
– Tänne on aina kiva tulla. Täällä on hyvät tilat ja uuni, Pirjo Kunnari kertoo.
Vanhasta leipomosta pystyy aistimaan sen tunnelman ja historian, kun paikka on pidetty lähestulkoon ennallaan.
HYTÖSTEN KODISSA hämmästystä aiheuttaa myös oletettavasti Keski-Suomen suurin leipäkone. Ja leipää sillä on tehty oikein urakalla.
– Koneeseen mahtuu 16 litran taikina, siitä määrästä taikinaa tulee noin 30 limppua. Olen tehnyt tässä leipomossa tuhansia ruislimppuja, Toini Hytönen kertoo.
Ruislimput leivotaan tietenkin aidosta taikinajuuresta. Hytösen käyttämälle taikinajuurelle on kertynyt ikää jo jonkin verran.
– Tulin Hiekkalaan 50 vuotta sitten ja sain juuren silloin. Siitä asti se on minulla ollut. Sitä en tiedä, kuinka kauan juurta oli sitä aiemmin jo käytetty, Hytönen sanoo.
Ruisleivän salaisuus on siinä, että sitä kohottaa oikein, paistaa riittävästi ja happamuus on oikea, eikä leivän tekovaiheessa taikinaan saa tulla vetoa esimerkiksi ikkunoista.
Ruukiin historiasanastoa:
(Lähde: Ulla Rauramo: Ruis- Suomalaisten salainen ase)
– Leipää vanhempia nimiä ovat suomessa kyrsä ja rieska. Ne tarkoittivat alkuaan tuoreesta, nostattamattomasta, tiiviistä taikinasta leivottuja leipiä, jotka paistettiin äkkikuumassa ja jotka eivät säilyneet pitkään.
– Sana ruis on yli kaksituhatta vuotta vanha lainasana muinaisgermaanien sanasta rugis.
– Ylhäinen englantilainen arvonimi lady on alkuaan tarkoittanut leipojatarta ja lord leivänvartijaa, hlawdar eli (leipä)herra. Saameksi labbai, joka vastaa suomen kielen muotoa leipänen, tarkoittaa rikasta.
RUISLEIPÄ (3-4 kpl)
(Lähde: Ulla Rauramo: Ruis- Suomalaisten salainen ase)
Juuri:
1l vettä
1l ruisjauhoja tai
3 viipaletta hapanta ruisleipää ilman kuoria
Lisäksi:
1l vettä
noin 1l ruisjauhoja
suolaa
1. Sekoita ruisjauhot haalean (noin 25 astetta) veden joukkoon ja sekoita löysää puuroa oikein hyvin.
2. Anna juuritaikinan seistä huoneenlämmössä liinalla peitettynä 12 tuntia, esim yli yön.
3. Lisää juuritaikinan joukkoon vesi, suola ja jauhot.
4. Alusta taikina melko löysäksi. (Ennen taikinan alustettiin kovaksi, jolloin leipiä muotoiltaessa ei tarvinnut enää käyttää jauhoja.)
5. Kohota taikina kaksinkertaiseksi. Huom! Kohoaminen on hidasta, 1–3 tuntia. Hyvin noussut taikina on kuohkeaa ja ilmavaa.
6. Leivo taikinasta tanko ja käännä rullalle. Tee sama uudelleen. Näin saat taikinasta ilman pois.
7. Jaa tanko 3–4 palaksi ja pyöritä teräväpäisiksi lieriöiksi. Taikina on niin löysää, että se tarttuu heti pöytään, jos joutuu olemaan paikoillaan.
8. Anna leipien nousta 1 tunti. Samalla ne laskeutuvat ja suippo häviää.
9. Paista kuumassa uunissa (300 astetta) noin 1 tunti. Noin 15 min kuluttua lämpö on laskeutunut 225–250 asteeseen.
10. Kypsän leivän tunnistaa siitä, että se kumisee, kun pohjaan koputetaan.
Jos käytät vanhaa juurta, voit aloittaa leivänteon kohdasta kolme.
