Sumiaisten kyläpäiviä helli helle ja hyvä tuuli. Kauppa kävi, Keiteleen muikku paistui voissa ja haukipihvit menivät ennätysvauhtia ääntä kohti. Kotiseutu Sumiainen -kirjakin julkistettiin.
Hyvällä sykkeellä järjestetyt kesäpäivät kasaavat yhteen asukkaan kuin mökkiläisenkin, ja paikalle tulleet vieraat kokevat olevansa hyvinkin tervetulleita. Ohjelmalavalla kuultiin taidokasta muun muassa oopperalaulua La Kalan laulajien voimin. Päivän odotetuin hetki oli lienee se, kun Kotiseutu Sumiainen -kirja julkistettiin. Lavalle kirjaa julkistamaan nousi sumiaslähtöinen, Suolahden yhteiskoulusta kirjoittanut, pari vuosikymmentä Atriaa luotsannut vuorineuvos Seppo Paatelainen ja muisteli aikaansa Sumiaisissa.
– Teillä on upea paikka asua täällä, Paatelainen muistutti.
Kotiseutu Sumiainen kirja laitettiin alulle jo vuosia sitten, ja nyt se vihdoikin saatiin julkistettua juuri, kun Sumiainen viettää 150-vuotisjuhlavuottaan. Kirjan tilaajana ja kustantajana on Äänekosken kaupunki ja kirjasta on otettu tuhannen kappaleen painos. Kolmesataasivuinen opus antaa tuhdin muistutuksen menneestä lähihistoriaa unohtamatta. Kirja on myynnissä ainakin Kahvila Korpussa.
– Mukana ovat olleet kyläyhdistykset ja yritykset. Suurimmat kiitokset teoksen valmistumisesta kuuluu sen kirjoittajille, Risto Korhoselle ja Pirjo Korkiakankaalle. He ovat olleet tavalla tai toisella jo pitkään yhteydessä Sumiaisiin työnteon tai syntyperänsä perusteella.
Äkkiseltään ajateltuna lähihistorian kirjoittaminen on helppoa: lähdeaineistoa on saatavilla, ja muistitieto on tuoretta.
– Todellisuudessa ei kuitenkaan näin ole. Tapahtumia itse eläneenä kriittisetkin henkilöt ovat aina hereillä ja lähihistorian faktat tulee olla pilkulleen kohdallaan ja moneen kertaan tarkistetut, Soininen kertoili.
Kirjan tutkimus- ja kirjoitusprosessi on ollut kaikkine vaiheineen varsin pitkä. Työtä koordinoi kaupungin asettama toimikunta, johon kuului Pekka Soininen, Juha-Matti Sirkka, Risto Lepänjuuri, Matti Virtanen, Matti Tiusanen ja Hillevi Suutala.
– Tämän hankkeen aikana toimikunnan työ on ollut varsin helppoa, sillä kirjoittajat ovat hoitaneet hommansa ammattitaidolla, museonjohtaja Soininen kiitteli.
Kirjan kirjoittaminen kesti kaikkinensa pari-kolme vuotta.
Risto Korhonen sanoo, että kunnan kadotessa kirjakin olisi saattanut jäädä tekemättä. Onneksi näin ei kuitenkaan käynyt.
– Kesäsumialainen, Petäjäveden entinen kunnanjohtaja Tarmo Tiihonen alkoi painostaa kirjan tekemiseen. Kun kaupunki koki hankkeen tarpeelliseksi kirjahanke nytkähti eteenpäin, pitkään luokanopettajana Sumiaisissa toiminut, pitkän linjan toimittaja Korhonen kertoo.
Kokonaisuus on elävä ja antaa kattavan kuvan Sumiaisten värikkäistä ja mielenkiintoisista vaiheista. Hytösen kaupan tiskin allakin lapsuudessaan rymynnyt Pirjo Korkiakangas asuu Jyväskylässä, mutta Sumiaisissa vietetään aikaa, aina kun se antaa myöten.
– Lunastimme mieheni kanssa tuon keltaisen kauppatalon omaksemme viisi vuotta sitten. Asuin talossa koko lapsuuteni siihen saakka, kunnes lähdin opiskelemaan. Pappani Evald Hytönen perusti kaupan, ja isäni Lauri jatkoi myöhemmin kauppiaana veljensä Heikin kanssa, joten tuttuja tällä kylällä piisaa. Myö ollaan oltu täällä hyvin paljon, onhan täällä suku ja nämä upeat maisemat, Korkiakangas kertoo.
Nimikirjoituksia sai kirjoittaa niin että kynä savusi ja siinä sivussa sai kuulla kirjan valmistumisesta.
– Jaoimme kirjan osioihin, ja valitsimme niistä itsellemme mieluisimmat, sellaiset jotka tuntuivat omimmalta. Itselleni kouluun kohdistuneet muutokset ja kunnalliselämä olivat ykkösenä. Toimittajana olen saanut seurata Sumiaisten vaiheita vuosikaudet. Oli antoisaa käydä läpi tätä historiaa ja peilata sitä tähän päivään, ja ymmärtää, kuinka yksi päätös saattaa johtaa toiseen. Kirjaa kirjoittaessa vasta valkeni, kuinka valtavan suuri muutos on ollutkaan.
Kirjailijoille tuli yllätyksenä, kuinka nopeaa tietämys lähihistoriasta katoaa. Liian monta kirjoittamatonta asiaa ja tarinaa päätyy hautaan.
– Matkan varrella on kuollut monta tietäjää ja tieto häviää siinä samalla, Korhonen harmittelee.
Kotiseutuni Sumiainen -kirjan kirjoittajat ovat tyytyväisiä teokseen.
– Kyllä siitä ihan hyvä tuli, Korkiakangas ja Korhonen sanovat.
Kirjan julkistus kiinnosti isosti.
