Kansanedustaja Petri Honkonen (kesk) on jättänyt kirjallisen kysymyksen hallitukselle viranomaisten riittävästä ohjeistuksesta vesikriisien hallinnassa.
Suomen vesijohtoverkosto on valtavan laaja ja osin vanheneva. Vesikriisien ennustetaan yleistyvän jatkossa. Honkonen ehdottaa että ministeriö laatisi riittävän ohjeistuksen vesikriisien hoitoon. Vedenjakelu on myös huoltovarmuusasia.
– On äärimmäisen tärkeää että kuntien vesihuoltoviranomaisilla sekä vesiosuuskunnilla on riittävät ohjeet ja osaaminen nopeaan reagointiin ja tiedotukseen kun veden saastumista epäillään tai on tapahtunut, Honkonen sanoo.
Honkosen jättämä kirjallinen kysymys eduskunnan puhemiehelle kokonaisuudessaan:
”Äänekosken Hietama-Parantala –alueella on käynnissä vesikriisi, joka on seurausta aikanaan virheellisesti rakennetusta vesijohtoverkostosta. Kyseisessä tapauksessa vesijohtoveden saastuminen on johtanut useiden henkilöiden sairastumiseen ja pitkittyneeseen poikkeusjärjestelyiden tarpeeseen.
Vesihuolto on kunnan tehtävä. Vesihuoltolain 5§ todetaan että ”Kunnan tulee kehittää vesihuoltoa alueellaan yhdyskuntakehitystä vastaavasti tämän lain tavoitteiden toteuttamiseksi yhteistyössä alueensa vesihuoltolaitosten, laitoksille vettä toimittavien ja niiden jätevesiä käsittelevien sekä muiden kuntien kanssa sekä osallistua vesihuollon alueelliseen yleissuunnitteluun.” Useat vesiosuuskunnat tekevät pyyteetöntä työtä, usein vapaaehtoispohjalta vesihuollon järjestämiseksi harvaanasutuilla alueilla.
Äänekoskella viranomaiset ja asiasta vastuulliset ovat toimineet julkisuudessa olleiden tietojen mukaan moitteettomasti ja tietoa on välitetty veden käyttäjille. Kuitenkin vastaavissa kriisitilanteissa olisi syytä olla koko valtakuntaa koskeva yhtenäinen toiminta-ohjeistus, jotta reagointi vesijohtoveden saastumisen ilmi tullessa olisi mahdollisimman selkeää ja nopeaa ihmisten ja esimerkiksi tuotantoeläinten sairastumisen välttämiseksi.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Mihin toimenpiteisiin ministeri aikoo ryhtyä, jotta kunnallisille vesihuolto- ja terveysviranomaisille ja vesiosuuskunnille saadaan riittävät ohjeet ja osaaminen kriisien hallintaan ja ehkäisyyn?”
Petri Honkonen on saarijärveläinen keskustan kansaedustaja.
Asiaa, Petri. Voisi kuitenkin kysäistä sitäkin, miksi pakotetaan rakentamaan ja ylläpitämään vesiosuuskuntien verkkoja, kun vesihuolto nyt yksiselitteisesti on kuntien velvollisuus?
Ymmärrän, ettei kuntien raha kaikkeen riitä, mutta jotain vastinetta pitäisi vesiosuuskuntien jäsenten ”pyyteettömälle työlleen” sitten saada. Esim. alennettu kiinteistövero, joka helpottaisi kovasti haja-asutusalueiden muutenkin raskaasti verotettua väkeä (kiinteistöt ovat kaavoittajan vaatimuksesta suuria ja niitä verotetaan samalla prosentilla koko kunnassa, samoin palvelut ovat etäällä ja matkustaminen kallista).
Kiinteistöveroa peritään vastikkeettomasti. Taajamissa se aikoinaan kumosi tiemaksun, mutta haja-alueilla tienpitokin maksetaan edelleen itse.