ÄKS

Ei vara venettä kaada – varautumiskoulutus antoi kättä pidempää tietoa kotitalousten selviytymiseen kriisitilanteen tullessa

17.10.2022 16:15
72 tuntia on viranomaisten ja järjestöjen laatima varautumissuositus kotitalouksille. Koskela Opiston rehtori Paula Nieminen-Lehto ja varautumiskouluttaja Pirjo Kunnari muistuttivat varautumisen tärkeydestä: Jokaisen tulisi varautua.

Kodeissa tulisi varautua pärjäämään itsenäisesti ainakin kolme vuorokautta häiriötilanteen sattuessa. Pirjo Kunnari antoi tuhdin tietopaketin varautumiseen ja kuulolle saapui 44 varautumisesta kiinnostunutta henkilöä.

 

Kuvittele joutuvasi tilanteeseen: ei ole sähköä, eikä kraanasta tule vettä. Onneksi olet kotona, mutta kuinka pitkälle pärjäät kaapista löytyvillä kotivaroilla? Itse vastaan, että hyvin pärjään – mutta vesi on loppu heti kerrasta. No, tietenkin se tärkein! 

72 tuntia on viranomaisten ja järjestöjen laatima varautumissuositus. On tärkeää tuntea varautumisen perusteet eli tietää esimerkiksi, mistä saa oikeaa tietoa häiriötilanteessa ja miten pärjätä kylmenevässä asunnossa. 

– On monta eri syytä, minkä vuoksi on tarvetta varautua. On syytä miettiä, kuinka pärjää, jos tulee yllättävä tilanne eteen. Ilmaston saastuminen ja energian tai veden puute voivat olla niitä uhkakuvia, jotka voivat vaikuttaa ihmisen arkeen välittömästi, rehtori Paula Nieminen-Lehto kertoi valtuustosalissa järjestetyn tilaisuuden alussa. 

Oletko sinä varautunut? Kotitalouksien varautumisen merkitys on suuri apu yhteiskunnalle ja ennen kaikkea sinulle itsellesi. Varautuminen kannattaa, koska toimintaympäristömme muuttuu yhä haastavammaksi. Säätila saattaa muuttua nopeasti ja olla ennalta arvaamaton. Tietoyhteiskunta on riippuvainen sähköstä, tietotekniikasta sekä tietoverkoista. Häiriö sähkönjakelussa vaikuttaa arkeen todella nopeasti.

Koskelan järjestämä Keski-Suomen varautumiskouluttaja Pirjo Kunnarin vetämä 72h varautumiskoulutus laittoi suunnan kauppaan veden hankintaan. Samalla reissulla matkaan tarttui säilykkeitä, pähkinöitä, näkkileipää ja mukavaa sekä säilyvää naposteltavaa. Viimeksi mainittu saattaa hävitä kaapista ennen kuin se todellinen tarve iskee. Patteriradiokin tarttui matkaan, ja tietenkin siihen sopivat sormiparistot! 

– Kotivara on ajattelutapa, se mielestäni hyvä kotivaran määritelmä, Pirjo Kunnari sanoi. 

Kotivaraksi kannattaa hankkia elintarvikkeita, joita käytetään aivan normaalissa arjessa. 

– Kotiin kannattaa varata hyvin säilyvää ja sellaisenaan syötävää ja huoneen lämmössä säilyvää ruokaa. Valitse lisäksi sellaista ruokaa, jota voit valmistaa sähkökatkon aikana esimerkiksi retkikeittimen tai grillin avulla. Terveellisyysasiat voi sivuuttaa kriisin tullen, kunhan vain löytyy syötävää, Kunnari vinkkaa. 

Kotitalouksien varautuminen on tietoa taitoa ja tarvikkeita. 

– Jos pystyt huolehtimaan omasta ja läheistesi perustarpeista myös yhteiskunnan häiriötilanteissa, olet huolehtinut kotitaloutesi varautumisesta, Kunnari sanoi. 

Ensimmäisenä käytetään tuore­ ja jääkaappituotteet. Kylmäketju katkeaa pian, jos pakastinta avataan huolettomasti. 

– Pakasteiden sulaminen ­18 asteen pakastinlämpötilasta nolla­-asteiseksi vie jopa useita vuorokausia. Pakastimen ja jääkaapin avaamista kannattaa harkita, ettei kylmä ilma karkaa. 

Nolla­asteiseksi sulaneet elintarvikkeet voi valmistaa ruoaksi tai kypsentää ennen uudelleen pakastamista. Kunnari muistutti. 

Sähkökatkon tullen keittokirjat ja reseptivihkot ovat arvossaan. 

– Silloin ei voi etsiä netistäkään sopivia ohjeita ruoanvalmistukseen, Kunnari muistuttaa. 

Vesikatko voi johtua esimerkiksi sähkökatkosta tai veden saastumisesta. 

– Vaikka yli vuorokauden mittaisissa vesihuollon häiriötilanteissa järjestetään usein varavedenjakelu, olisi helpompaa, jos kotoa löytyisi varmuuden vuoksi edes muutama litra kaupasta ostettua pullovettä. 

Vesikriisi on Äänekoskella vielä tuoreessa muistissa, sillä ei ole kuin tasan viisi vuotta, kun Parantalassa oltiin kantoveden varassa. 

Ihminen tarvitsee päivittäin noin 2 litraa puhdasta juomavettä. Lisäksi vettä tarvitaan ruoanlaittoon ja hygieniaan. Kokonaisvedentarve on 1–2 ämpärillistä henkeä kohti vuorokaudessa.

Varautumiseen kannattaa nyt panostaa – ei vain miettiä mitä tekisi jos. Venäjän hyökkäysota Ukrainaan on luonut uhkakuvia koko Eurooppaan niin sähkön loppumiseen kuin sähköjakelun rajoittamiseenkin. 

– Vakavassa kriisissä yhteiskunnan toimet kohdennetaan ensisijaisesti iän tai terveyden vuoksi suurimmassa vaarassa oleviin. Kotitalouksien varautumisella luodaan edellytykset sille, että yhteiskunta kestää vakavatkin kriisit, Pirjo Kunnari sanoo. 

Lataa puhelimeesi 112 sovellus

Pidä puhelin ja varavirtalähteet ladattuna sekä auto tankattuna

Tarkista ilmanvaihtokatkaisijan sijainti

Tutustu taloyhtiösi turvallisuussuunnitelmaan 

 Kuuntele viranomaistiedotteita patteriradion taajuudelta 99.3  

Lue lisää tästä!

Vastaa

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKISANOMAT OY
Torikatu 4, 44100 Äänekoski
Ma-to 9–13 • Pe suljettu
Puhelin 040 565 0941

TOIMITUSmarjo@aksa.fi
Marjo Steffansson
päätoimittaja 040 841 2945

MARKKINOINTIilmoitus@aksa.fi
Pirjo Hakkarainen
myyntipäällikkö 040 565 0941
Marjut Kinnunen
myyntineuvottelija 040 730 4234
etunimi@aksa.fi

ILMOITUSVALMISTUS JA -AINEISTO
ilmoitus@aksa.fi

Tietosuojaseloste »
© Äänekosken Kaupunkisanomat Oy

AD Alfred
Elysium Solutions Oy