Äänekosken Taidemuseon perinteinen pääsiäisnäyttely on jälleen pullollaan väriä.
Taidemuseon kyltin alla tönöttää Emomuna. Valtava pisankamuna, josta tarkkasilmäinen huomaa lähtevän pitkän johdon, joka kulkee sisälle museoon.
– Tämä on napanuora. Se menee emomunasta pikkumuniin, jotka ovat sisällä, Sirpa Hasa selvittää.
Sisällä onkin munia kerrakseen. Vierasta tervehtii ensimmäisenä valtava vanhojen pääsiäiskorttien kollaasi.
– Munilla ja korteilla on yhteys. Sillä aikoinaan pääsiäismuniakin annettiin lahjaksi, ja niillä toivotettiin hyvää pääsiäistä. Ihan kuten korteillakin, Elina Jurvela sanoo.
TAIDEMUSEOSSA on esillä yhteensä 137 pisankamunaa. Toinen toistaan värikkäämpiä ja yksityiskohtaisempia. Jokaisella munataiteilijalla on oma tyylinsä, mutta munien värjäykseen on olemassa perinteisiä kuvioita, joilla on oma merkityksensä. Joitakin kuvioita on säilynyt jopa kivikaudelta asti.
– Pisankamunia pidettiin aiemmin taikakaluina. Esimerkiksi jatkuvat viivojen uskotaan karkottavan pahaa. Paha ei pääse läpi loputtomasta viivastosta, Jurvela kertoo.
Perinteikkyys näkyy myös näiden taiteilijoiden munissa. Mutta välillä on irroteltava.
– Minusta on tuskastuttavaa tehdä säntillistä ja perinteistä mallia. Aina kun aloitan, niin teen perinteisen jaottelun kyllä, mutta sitten lähtee aina lapasesta, Hasa naurahtaa.
PISANKAMUNAT valmistetaan upottamalla muna toistuvasti väriin. Ne kohdat, jota ei haluta värjätä päällystetään mehiläisvahalla. Lopulta nokisen vahan peitossa oleva muna laitetaan uuniin, jossa vaha sulaa pois.
– Laitat ruman munan uuniin ja takaisin otat kauniin, kiiltävän munan. Se on hieno hetki, Päivi Pulli sanoo.
Batiikkitaiteestaan tunnettu Hasa pitää pisankamunien maalaamisessa haasteellisuudesta. Vaatii pitkää pinnaa ja tarkkuutta, että yksityiskohtaisen ja monivaiheisen teoksen saa valmiiksi.
– Tekniikka on hyvin samanlainen kuin batiikissakin, mutta munien kanssa kaikki on miniatyyrikoossa, Hasa sanoo.
Mikäli pisankamunien kiinnostaa, on hyvä suunnata ensin kurssille, jossa pääsee tutustumaan tekniikoihin ja työvaiheisiin.
– Kyllä se antaa itsevarmuutta, kun aloittaa kurssilta, Jurvela tuumaa.
– Youtubessa on kyllä paljon videoitakin, mutta ei niistä saa kokonaiskuvaa, Pulli toteaa.
MUNIEN LISÄKSI taiteilijat ovat kyhänneet Taidemuseon huoneeseen pienen leikkialueen. On valtava puinen palapeli, ja pieni puinen ”liukumäki”, jolla voi leikkiä perinteikästä munankierityspeliä. Perinneleikkien taustat ja ohjeet on kiinnitetty seinille, että jokainen vierailija pääsisi leikistä jyvälle.
– Nyt vaan odotellaan päiväkotiryhmiä, jotka tulevat näillä meidän kanssa leikkimään, taidemuseon johtaja Pekka Soininen sanoo iloisesti.
Näyttelyssä voi tutustua myös pisankamunien maalausvälineisiin, ja niitä voi ostaa kotiinkin.
