Kaupunginjohtaja Matti Tuononen sote-uudistuksesta: ”Valuvikoja havaittavissa”

Suomeen ollaan muodostamassa 21 uutta hyvinvointialuetta tämä on iso hallinnollinen muutos myös kunnille. Miltä uudistus näyttää kaupunginjohtajan Matti Tuonosen konttorista katsottuna? Kävimme kysymässä. 

Jo nyt pelätään, että tuleva sotekokonaisuus muodostaa uuden hallintohimmelin. Kaupunginjohtaja Matti Tuononen ei pidä pelkoa aiheettomana. Tuononen sanoo, että uuden hallinnon muodostuminen on monisyinen juttu. Kunnan työntekijöistä noin puolet siirtyy uuden hyvinvointialueen palvelukseen ja meiltä häviää sosiaali- ja terveyslautakunta ja ainakin sosiaalijohtajan titteli. 

– Se tarkoittaa noin 600 työntekijää. Heidän työpaikkansa säilyy Äänekoskella, mutta ei Äänekosken kaupungilla vaan tulevalla hyvinvointialueella.

Äänekoski on siinä mielessä onnellisessa asemassa, kun meillä on nykyaikaiset ja hyvät tilat. Huomiotavaa on, että Äänekoskella ollaan tehty jo keskittämistoimenpiteitä. 

– Meillä on todella kustannustehokkaat, hyvät ja laadukkaat palvelut. Pelkona on, että palvelut huononee. Tilat ja mahdollisesti työntekijämäärä säilyy, mutta jos palveluja aletaan tasapäistää, siten, että ne ovat koko hyvinvointialueella samanlaiset, se tarkoittaa sitä, että jos meillä on paremmat palvelut kuin muilla – palvelut heikkenee. Se on suurin pelko, Tuononen pohtii. 

Julkishallinnolla on vuosittain tietty euromäärä käytössä, ja tämä jakaantuu valtion ja kuntien välille. 

– Jos kuvitellaan, että hyvinvointialueet eivät pärjää rahamäärällä joka heille siirtyy, se tarkoittaa sitä, että se on kunnilta pois. Tällaista ei voi ennakoida muuten, kuin että emme elä yli varojemme. Jäljelle jäävää palvelutarjontaa ei voida siis kasvattaa, ennen kuin on näkyvissä mihin täysin uusi tilanne meitä vie. 

– Eduskuntavaalit ovat jo lähellä, ja jos valtasuhteet muuttuvat, eikä meno ole enää kuin nyt, vaan aloitetaan sopeuttaa velanoton sijasta. Kysymys kuuluu silloin: sopeutetaanko hyvinvointalueilta vai kunnilta, Tuononen kysyy ja veikkaa samaan hengenvetoon, että rahat otetaan kunnilta. 

Leikkaukset näkyvät silloin koulutuksessa, tiestön kunnossa, infrastruktuurissa ja vapaa-aikatoimessa. 

– Nyt ollaan jännän äärellä. 

Äänekosken veroprosentti on 21,5 ja tästä verorahoituksesta siiirtyy hyvinvointalueelle 13 prosenttia.

– Se on reilusti yli puolet meidän rahoituksestamme. 

Tuonosen mukaan suurin ongelma kuntien kannalta on olemassa olevat sotekiinteistöt, jotka jäävät kuntien omistukseen, joista hyvinvointialue maksaa vuokraa kunnille kolmen vuoden ajan. 

– Eihän tässä maailmassa kukaan kiinteistösijoittaja rakentaisi yhtään kiinteistöä mihinkään kolmen vuoden vuokra-ajalla. Mitäs sen jälkeen? 

Onneksi Äänekoskella on hyvät kiinteistöt, mutta monella kunnalla Keski-Suomessa on liuta kiinteistöjä joista mielellään päästäisi eroon. Tuononen esittää lisää kysymyksiä: 

– Kuka rakentaa uusia kiinteistöjä ja mikä on kunnan intressi investoida hyvinvointialueelle? Jos kaikki raha pitää investoida toisen omaisuuteen, niin eihän tässä yhtälössä ole mitään järkeä. Mikä intressi on investoida heille? Mikä intressi on ylläpitää rakennuksia kuin aivan perustasossa, sillä emmehän me tiedä vuokrasopimuksen pituuttakaan. Ongelmia tulee, Tuononen povaa. 

Tuononen vertaa kuvioita yritysmaailmasta tuttuun liiketoimintakauppaan. 

– Yleensä kauppaan kuuluu myös kiinteistöt eli tuotantotekovälineet. Tuotannon tekijät jätetään nyt epävarmuuden tilaan kiinteistöjensä kanssa. Tämä on epäreilua. Tämä onnistuu kaupungeissa jossa on luontaisesti kysyntää, mutta miten käy pienille Keski-Suomen kunnille? Ei kenelläkään ole minkäänlaista intressiä ostaa vanhaa terveyskeskusta tai vanhainkotia. 

Tuononen miettii, riittääkö meillä hoitavat kädet. Määrättyyn hoitajamitoitukseen peilattuna tilanne on vaikea. 

– Meillä ei valmistu hoitajia niin paljon, kuin eläkkeelle jäädään. Yhtälö on täysin mahdoton. Ei ole mitenkään realista, että tämä on mahdollista. Jaksan kuitenkin uskoa, että hoitotyö kiinnostaa tulevaisuudessa, mutta onko opiskelupaikkoja tarpeeksi, että hoitajamitoitukset olisi teoriassa mahdollista täyttää. Itse en näe sitä mahdollisena. 

Soteuudistusta on viilattu jo 15 vuotta. Tuononen sanoo, että valmista tuli liian äkkiä. Kunnat joutuvat työntämään rahaa isoille sotehartioille, riittääkö meidän rahkeet?

– On hyvä asia, että uudistus saatiin läpi, mutta tiedän, että siinä on paljon valuvikoja kunnan ja kuntalaisen näkökulmasta katsottuna. Jokainen veronmaksaja rahoittaa tätä kokonaisuutta, ei siihen muualta ole rahaa tulossa kuin meidän omasta kukkarosta. 

Tuononen uskoo, että hänen kuvaamansa uhkakuvat on valmistelussa nähty. 

– Niistä ei ole vain haluttu välittää vaan päästä päämäärään keinolla millä hyvänsä. 

Onneksi meillä on uudenkarhea ja toimiva terveyskeskus. Se on Tuonosen mukaan Sairaala Novan jälkeen uuden hyvinvointialueen perintöprinsessa.  

– Olemme varautuneet siihen, että huonokuntoisimmiat soterakennuksemme eivät ole meille katastrofi, ongelma kylläkin. 

Onneksi meille on rakentumassa uusi vanhusten palvelukeskus, onneksi meillä on Kotisatama, joukko yksityisiä palveluntuottajia, kuten Attendo ja Esperi. 

Tuononen sanoo, ettei pelkkä hyvä tahto riitä, vaan rahaa pitää löytyä. 

– Jos toiselle annetaan niin toiselta otetaan pois, näinhän se on aina ollut. Valtionosuuksia on voitu leikata tai jätetään indeksikorotukset jakamatta. Silloin puhutaan leikkauksista. 

Ikäihmiset ovat kunnalle kalliita, mutta jatkossa maksut hoitaa hyvinvointialue. 

– Me saamme ikääntyneiltä valtionosuuksia ja verotuloja. Kunnan näkökulmasta katsottuna vanhusväestö muuttuukin nyt houkuttelevaksi, Tuononen hoksaa ja lisää: 

– Kyllä tähän äkkiä puututaan, kun valtio tämän huomaa, Tuononen naurahtaa. 

Heikentyykö palvelutaso, pidentyykö jonot tai väheneekö palvelupaikat, sen päättää uusi, muodostettava aluevaltuusto. Sunnuntaina äänestetään – jos ei olla jo ennakkoon ennätetty.