Kaupunginjohtaja Matti Tuononen uudenvuodenpuheessaan: Ollaan suvaitsevaisempia ja lopetetaan vihapuheet

Kaupunginjohtaja Matti Tuonosen uudenvuodenpuhe käsitteli enemmän asenteita ja arvoja kuin taloutta tai kaupungin investointeja.

Kaupungin uudenvuoden vastaanottajaiset pidettiin perinteiseen tapaan kaupungintalon edustalla. Musiikista vastasi Äänekosken työväensoittajat, sekä yhdessä laulettu Maamme -laulu. Odotetuin hetki oli ilotulitus, ja tietenkin uudenvuodenpuhe. Puheessaan Matti Tuononen muistutti, kuinka Suomi on useiden tutkimusten mukaan maailman onnellisin maa.

– Ehkä näin, mutta miten on suomalaisen mentaliteetin, itsetunnon ja identiteetin laita. Lapsille suunnatussa joululaulussa lauletaan: Hetken kestää elämä, sekin synkkä ja ikävä. Entä miltäpä kuulostaa: Täällä elämä on raskasta työtä, ja siinä harvemmin on onni myötä. Sen tietää vain yksin suomalainen, Tuononen pohti.

Tuoonen kertoi kuinka edellä mainitut esimerkkilaulut, ja niiden jatkuva suosio, kertovat jotakin meidän suomalaisten mielenlaadusta ja asenteista.

– Kell onni on, onnen kätkeköön. Näinkö meidän tulisi asennoitua elämään, vaiko niin, että kell onni on, onnen näyttäköön ja onnen jakakoon, Tuononen pohti.

Äänekoskella marraskuussa luennoinut onnellisuustutkija professori Markku Ojanen määrittelee, ettei onnellinen ihminen haikaile menneisyyttä ja odota parempaa huomista.

– Hän on aidosti tyytyväinen siihen, mitä hänellä on juuri nyt. Olisiko meidän äänekoskelaisten aika miettiä hetkinen professori Ojasen viisaita sanoja ja tutkiskella sitä, mitä meillä on, eikä sitä, mitä meillä ei ole? Tämä näkökulman muutos voisi helpottaa monen ihmisen tuskaa. Monet tutkimukset siis osoittavat meidän olevan onnellisia, mutta onko onnellisuus synonyymi tyytyväisyydelle? Olemmeko onnellisia, mutta tyytymättömiä vai toisinpäin. Vai olemmeko sekä tyytyväisiä, että onnellisia. Omasta mielestäni tyytyväisen ihmisen on huomattavasti helpompi olla myös onnellinen kuin tyytymättömän ihmisen. Kaupungin tehtävä on tuottaa asukkailleen ja yrityksilleen palveluja ja rakentaa infrastruktuuria. Mielestäni tämä perustaso ei riitä, vaan näiden tuotettujen perustehtävien lisäksi tulisi asukkaiden ja yritysten olla tyytyväisiä saamiinsa palveluihin ja rakennettuun ja rakentamattomaan ympäristöön. Tällöin me kaupunkina annamme ihmiselle paremmat eväät onnellisuuteen.

Jokaisella ihmisellä on oikeus onneen ja tyytyväisyyteen.

– Murheet kestävät aikansa, mutta niistä pääsee parhaiten yli, kun joku on pitämässä kädestä kiinni. Yhteiskunnan tehtävä on omalta osaltaan rakentaa näkyvät turvaverkot näille nuoraltaan tipahtaneille ihmisille, mutta ihmistä parhaiten pystyy lopulta auttamaan vain toinen ihminen. Vain ihminen voi ymmärtää ihmisen huolia ja murheita. Meidän kaikkien tulisi kiinnittää enemmän huomiota läheisiimme ja kanssaihmisiimme ja välittää heistä aidosti, eikä jättää heitä nykytrendin mukaisesti yhteiskunnan huoleksi.

Tuononen toivoi, että olisimme suvaitsevaisempia toisiamme ja myös erilaisuutta kohtaan, ja pidättäytyisimme vihapuheista lähimmäisiämme kohtaan.

– Meidän on uskallettava olla heikomman puolella.

Kaupunki saa toiminnastaan jatkuvasti palautetta, joka suomalaiseen tapaan on enimmäkseen kriittistä, mutta myös positiivista palautetta osataan tänä päivänä antaa.

– Kaupunki ei sinällään tule koskaan valmiiksi, koska maailma ja toimintaympäristö muuttuu koko ajan. Voidaankin todeta, että meillä ei ole varaa jäädä hetkeksikään laiskottelemaan ja nauttimaan hyvän olon tunteesta, vaikka meidän kaupunkimme voikin tällä hetkellä melko hyvin.

Kaupungin strategiassa määritetyt arvot ovat innovatiivisuus ja uudistumiskyky, tasa-arvoisuus, oikeudenmukaisuus ja kestävä kehitys.

– Kaupungin tulisi kaikessa päätöksenteossaan ottaa huomioon hyväksymänsä arvomaailma. Jos me todella toimimme arvojemme mukaan, ei meillä ole hätää. Jos Suomi on YK:n onnellisuustutkimuksen mukaan maailman onnellisen maa, tulisi meidän asettaa tavoitteeksemme olla maailman onnellisin kaupunki, Tuononen sanoi.