Hyvinvointialuejohtajan talousarvioesitys turvaa sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelujen saatavuutta samalla, kun Keski-Suomen hyvinvointialue jatkaa määrätietoista talouden tasapainottamista. Vuoden 2027 talousarvioesityksessä kokonaismenot ovat noin 1,4 miljardia euroa, tilikauden tulos on noin 31 miljoonaa euroa ylijäämäinen ja talouden tasapainottamistoimenpiteiden kokonaisuus on 61,3 miljoonaa euroa.
Hyvinvointialuejohtajan talousarvioesitys turvaa sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelujen saatavuutta samalla, kun Keski-Suomen hyvinvointialue jatkaa määrätietoista talouden tasapainottamista. Vuoden 2027 talousarvioesityksessä kokonaismenot ovat noin 1,4 miljardia euroa, tilikauden tulos on noin 31 miljoonaa euroa ylijäämäinen ja talouden tasapainottamistoimenpiteiden kokonaisuus on 61,3 miljoonaa euroa.
Keski-Suomen hyvinvointialueen vuosi 2027 käynnistyy tilanteessa, jossa hyvinvointialueen talouden suunta on saatu kääntymään. Vuoden 2025 tilinpäätös toteutui ennakoitua parempana, ja alkuvuoden 2026 talous on kehittynyt hienoisesti suunniteltua paremmin. Samalla talouden lähtötilanne on edelleen vaativa: aiemmilta vuosilta kertynyttä alijäämää on katettavana noin 304 miljoonaa euroa vuosina 2027–2030.
Talousarvio on laadittu kesällä hyväksytyn arviointimenettelyn toimenpideohjelman mukaisesti. Keskiössä on yksittäisten säästöjen sijaan palvelurakenteen, tuottavuuden ja johtamisen samanaikainen uudistaminen.
– Tavoitteenamme on parantaa toiminnan kustannusvaikuttavuutta, vahvistaa varhaista tukea, parantaa hoidon jatkuvuutta, sujuvoittaa palveluketjuja ja vähentää päällekkäistä työtä. Muutosten vaikutuksia seurataan ja poikkeamiin reagoidaan nopeasti, vt. hyvinvointialuejohtaja Lasse Leppä sanoo.
– Olemme saaneet aikaan merkittävän käänteen taloudessa. Keski-Suomen vuosien 2023–2026 kustannusten kasvu on ollut selvästi hyvinvointialueiden keskimääräistä kehitystä maltillisempaa. Työ ei kuitenkaan ole valmis. Meidän on uudistettava palveluja ja toimintatapoja niin, että keskisuomalaiset saavat tarvitsemansa avun oikeaan aikaan oikeassa paikassa ja käytettävissä oleva rahoitus riittää, Leppä lisää.
– Samalla on lähetettävä terveiset valtion suuntaan. Tilanteemme osoittaa selkeästi sen, että rahoitusjärjestelmä ei toimi ja sen valuviat ovat nähtävissä meillä Keski-Suomessa. Jos perusrahoitus ja niin sanottu jälkikäteistarkastus toimisivat niin kuin oli tarkoitettu, emme olisi tällaisessa taloudellisessa tilanteessa, Leppä painottaa.
