Keski-Suomen kauppakamarin kyselyn mukaan hyvä vire työllisyydessä jatkuu: kolmasosa keskisuomalaisista yrityksistä aikoo kasvattaa henkilöstömääräänsä seuraavan kuuden kuukauden aikana ja 60 prosentilla henkilöstömäärä säilyy ennallaan.
Yhä useammalla toimialalla avoimia työpaikkoja on yhä vaikeampi täyttää, ja työvoimapula on jopa kasvun esteenä. Keski-Suomen kauppakamari pitää hallituksen esitystä opintotuen tulorajojen korottamisesta hyvänä asiana ja perää rohkeita toimia työmarkkinoiden uudistamiseen työvoiman saatavuuden turvaamiseksi.
Kauppakamarikyselystä selviää, että kolmasosalla keskisuomalaisista yrityksistä henkilöstömäärä kasvaa seuraavan kuuden kuukauden aikana, ja 60 prosentilla henkilöstömäärä säilyy ennallaan.
– Vaikka geopoliittisesta tilanteesta aiheutuneet vaikutukset haastavat yrityksiä, on tilanne seuraavan kuuden kuukauden aikana tilausten osalta yrityksissä hyvä ja sen myötä hyvä työllisyys jatkuu. Työllisyystrendi ei tuo helpotusta yrityksiä jo ennen koronaa vaivanneeseen työvoimapulaan. Toki työllisyys reagoi talouden suhdanteeseen melko pitkällä aikavälillä ja Ukrainan sodan mahdollinen pitkittyminen saattaa vaikuttaa tähän jatkossa, Keski-Suomen kauppakamarin toimitusjohtaja Ari Hiltunen sanoo.
Huhtikuun EK:n suhdannebarometrin mukaan ammattityövoiman puute oli huhtikuussa yleisin kasvun este 44 prosentin osuudella keskisuomalaisista yrityksistä.
– Viimeaikainen keskustelu on pyörinyt paljon sote-alan työntekijäpulassa. On hyvä muistaa, että työvoimapulasta kärsitään lähes alalla kuin alalla. Työntekijöitä tarvitaan yksityiselle puolelle, mikä on tärkeää myös julkisen talouden kannalta, Hiltunen sanoo.
Puhutaan kohtaanto-ongelmasta: työpaikat ja työntekijät eivät kohtaa. Kohtaanto-ongelmalla Hiltunen viittaa toukokuun lopun tilastoon, jossa Keski-Suomessa avoimia työpaikkoja oli 7 519 kappaletta ja työttömiä työnhakijoita 13 665. Hiltusen mukaan kohtaanto-ongelman ratkaisemiseksi tarvitaan työmarkkinoiden rohkeaa uudistamista.
– Sosiaaliturvan ja verotuksen taso on oltava sellainen, että työn vastaanottaminen ja tekeminen on aina kannattavaa, Hiltunen painottaa.
Ratkaisuiksi Hiltunen mainitsee kannustinloukkujen purkamisen, paikallisen sopimisen lisäämisen entisestään ja ansiotuloverotuksen keventämisen kahdella prosenttiyksiköllä kautta linjan. Kannustinloukkujen purkamisella tarkoitetaan esimerkiksi ansiosidonnaisen päivärahan porrastamista.
– Massiiviset palkankorotukset eivät ole ratkaisu, sillä ne kiihdyttävät inflaatiota entisestään. Se myös aiheuttaa lisää haasteita kustannusten nousun myötä kannattavuuden kanssa painiville yrityksille. Sen sijaan verotuksen alentamisella kannustetaan tekemään työtä ilman, että se lisää yritysten kustannuksia ja sen vaikutus olisi nopea ja merkityksellinen. Veronkevennykset voidaan osin kustantaa dynaamisilla vaikutuksilla, kun kuluttajien ostovoima säilyy, Hiltunen sanoo.
Hiltunen pitää hyvänä asiana hallituksen esitystä opintotukilain muuttamisesta, jossa opiskelijan tulorajoja korotetaan 50 prosentilla.
– Työvoimapulaa on paljon koronan kurittamilla aloilla, kuten matkailussa ja ravintola-alalla ja niillä aloilla tehdään tyypillisesti töitä myös opintojen ohella. Muutoksen myötä työnteko on opiskelijalle kannattavampaa ja töitä saa tehdä enemmän ilman, että opintotuen menettää. Työntekoon kannustava suunta on ehdottomasti hyvä asia, Hiltunen sanoo.
Hiltusen mukaan hyvää on myös ulkomaisille erityisosaajille ja kasvuyrittäjille avattu pikakaista. Ulkomaista työvoimaa tarvitaan, mutta Hiltunen muistuttaa, että työvoimapulan paikkaaminen ulkomaisella työvoimalla on pitkissä kantimissa ja tarve työmarkkinoiden rakenteellisille uudistuksille on ilmeinen.
