Kuka kuuntelee leipäjonojen köyhää -tapahtuma kiinnosti kansantalon täydeltä.
– Eikö olisi aika jo viimeinkin päästä eroon köyhyyden aiheuttamista leipäjonoista, kuului ensimmäinen kysymys yleiskeskustelussa, Suolahden kansantalossa.
Kansalliseen teemapäivään osallistuttiin Suolahden Työttömät ry: n ruokalassa. Tilaisuuteen tuli kymmeniä ihmisiä jakamaan tarinaa ja kertomaan kokemuksistaan. Maanantai-iltapäivänä järjestettiin Jyväskylässä aiheesta paneelikeskustelu, johon Satu Kortelainen keräsi asiantuntijakokemuksia. Kokemuksia, kysymyksiä ja vastauksia kerättiin myös fläppipapereille. Fläpeiltä löytyi konkreettisia ehdotuksia ja toisaalta niissä näkyy ihmisten väsymystä tilanteeseen.
– Näkyykö suomalainen köyhyys edes kuntien hyvinvointikertomuksissa, se on kysymys johon ei löytynyt vastausta.
Satu Kortelainen Jyväskylästä koordinoi Keski-Suomen alueella Kuka kuuntelee leipäjonojen köyhää – kansallisen verkoston toimintaa. Kortelainen saikin rohkaisevalla, omaan kokemukseensa perustuvalla kertomuksellaan salin väen intoutumaan vilkkaaseen keskusteluun.
Työttömien keskusjärjestön puheenjohtaja Irma Hirsjärvi painottaa suomalaisen järjestökentän asiantuntemusta. Työttömien järjestö on toiminut keskeisellä näköalapaikalla suomalaisen köyhyyden surullisessa kehityksessä. Näissä taloissa asuu arjen ja köyhyyden asiantuntemus. Kolmannen sektorin asiantuntemus ja niissä tehtävä työ on välttämätön väline saavuttaa yhteiskunnan kaikkein hiljaisimmat.
Muutama vuosi sitten puuhattiin lakia, että kerjäämisestä tehtäisiin rangaistava teko. Kyllä oli monta silloin ja nytkin, ketkä hakevat tarpeeseen. Vielä, kun he ,ketkä hakevat ahneuteen, pysyisivät poissa. Apua on ilo antaa, jos tietää toisen saavan apua. Toisenlaisia tarvitsijoita on myös. Annetaan apu niille, kenelle se on tarpeen. Tätä me joskus hiljaa ihmettelemme.