Äänekosken kaupunki on omassa strategiassaan määritellyt taidemuseon alueen tiede- ja taidekortteliksi. Siksi sinne siirrettiin pala äänekoskelaista historiaa, Wahlmanin talo.
Elinvoimaa, mainontaa ja markkinointia olisi voinut edistää sijoittamalla nämä toiminnot Wahlmanin taloon pois kaupungintalon kellarista. Talon salia olisi voinut käyttää uusien yrittäjien vastaanottoon, ja nykyiset olisivat voineet kokoontua siellä ja ihan muutkin kuntalaiset. Taito-shopissa seutukunnan tuotteet olisivat olleet esillä ja myynnissä. Wahlmanin talo, taidemuseo ja tuleva kaupunginmuseo olisivat olleet upea tutustumiskohde – todellinen Äänekoski-ilmiö. Sen sijaan ovet suljettiin suurelta yleisöltä, ja Äänekoski-ilmiöstä jäi käteen vain sininen tarra.
Siirtämällä Wahlmanin taloon sinne parhaiten sopivat toiminnot olisi kaupungintalon alakertaan vapautunut paljon tilaa muille toimijoille. Nyt tiiliseinää kaatuu ykköskerroksessa ja valtavat tilat rakennetaan pääosin etänä työskenteleville TE-toimiston ei-äänekoskelaisille veronmaksajille. Omat on tungettu kakkoskerrokseen ja useampi samaan huoneeseen, vaikka yksityisyyden suoja olisi ollut tarpeen, kun lasten, nuorten ja perheiden asioista puhutaan.
Eriarvoisuutta olosuhteissa todellakin riittää. Esimerkiksi jääurheilun olosuhteita kaupunki tukee noin 260 000 euron verran vuodessa. Maksamme arkipäivien käyttämättömistä päivävuoroista yli 180 000 euroa ja jäähallin kiinteistöveron 74 000 euroa, jotta vältämme karstuset. Silti Proaveran viime vuoden tilinpäätöksen mukaan jäähalli tuottaa raskaasti tappiota ja liiketoiminta-alueen miinusmerkkisyys on uhkana koko yhtiölle. Tuohon summaan nähden 12 000 euroa vuodessa salibandyn muovimaton levittämisestä ei ole paljon. Esimerkiksi Salohallissa pelataan menestyksekkäästi salibandyn miesten kolmosdivaria ja naisten kakkosdivaria parketilla, eikä kaupungilla ole edes hankittuna levitettävää muovimattoa.
Meillä halutaan tuhota kaupungin paras parkettilattia muovimatolla. Sen jälkeen kaupungissa on monta muovimatollista salia, jotka soveltuvat vain tiettyyn käyttöön, mutta yksi ainoa iso parketti, joka puolestaan mahdollistaa useammat lajit. Ja edelleenkään kansainvälisestikin menestyneet yleisurheilijamme eivät saa hyppypaikkaa, heittopaikkaa eikä edes juoksusuoraa.
Verorahoistaan huolestunut
EDIT: Toimitukseen tulleen tiedon johdosta, poistimme tekstistä viittauksen Happeen naisten joukkueeseen, sillä se ei ole enää toiminnassa. Tiedon mukaan, myöskään Naisten F-liigassa pelaava O2 Jyväskylän joukkue ei kuljeta mattoa mukanaan vieraspeleihin.
Lisäksi toimitusta valistettiin tiedolla, että synteettinen muovimatto olisi optimaalinen lattiaratkaisu esimerkiksi lentopallolle, käsipallolle sekä salibandylle, futsalille ja sulkapallolle. Ainoastaan koripallon valtakunnallisesti pelattavissa sarjoissa yli 14-vuotiaista alkaen liiton vaatimuksena on parkettialusta. Synteettinen mattoalusta ei missään nimessä sovellu ”vain tiettyyn käyttöön”, vaan on kokonaiskustannukseltaan edullisempi lattiaratkaisu joka on myös monipuolinen.
Urheilijat saisivat maksaa itse huvinsa ,kuten kaikki muutkin joutuu tekemään .