Tosiasia on, että Sote-uudistuksen toteuttaminen, toimivat palvelut ja annettu hoitolupaus eivät toteudu ilman osaavaa ja hyvinvoivaa henkilökuntaa. Olen huolissani kasvavasta työvoimapulasta niin Soten, pelastustoimen kuin oppilashuollonkin palveluissa. Olen huolissani myös hoitotyön imagon huonontumisesta ja sen vaikutuksista myös koulutukseen hakeutuvien määrään.
Hyvinvointialueille siirtyy Keski-Suomessa liki 10 000 työntekijää. Kyse on paitsi heidän jaksamisestaan, mutta myös ylipäätään työssä jaksamisen ja varhaisen mielenterveyden parantamisesta. Tutkimukset eri puolilta kertovat, että siihen on panostettava enemmän.
Hyvinvointialueiden tärkeäksi tehtäväksi tulee varmistaa, että henkilöstön hyvinvoinnista ja riittävistä henkilöstöresursseista huolehditaan. On erittäin tärkeää kuunnella henkilöstöä ottaa heidät mukaan päätöksentekoon. Työntekijöiden työolojen ja työn tekemisen ympäristön tulisi olla sellainen, että merkityksellisen työn tekeminen on mahdollista. Tämä on oikeilla päätöksillä mahdollista. Ratkaisu vaikuttaa uusien työntekijöiden näkökulmasta merkittävästi alan vetovoimaan, mutta myös alan pitovoimaan.
Tärkeää on ottaa huomioon sote-alan opiskelijoiden harjoitteluiden mahdollistaminen, jotta opiskelijat pääsevät osaksi työyhteisöä jo opintojen aikana. Opiskelijat tarvitsevat harjoittelujaksoilla kokeneiden ammattilaisten ohjausta ja kannustusta. Työpaikoilla pitää kuitenkin olla riittävät resurssit opiskelijaohjaukseen.
Aluevaltuustot eivät päätä hoitoalan henkilöstön palkoista muutoin kuin paikallisten sopimusten osalta. Hyvinvointialueen on tärkeä määrittää selkeät tavoitteet henkilöstön hyvinvoinnin edistämiseksi.
Työssä jaksaminen ja mielenterveys ovat kiinteässä yhteydessä toisiinsa. Kolmannes Kela-korvattavista sairauspäivistä on mielenterveystaustaisia, työkyvyttömyyseläkkeistä jo yli puolet. Tarve on selkeä Hyvinvointialueille uudistaa palveluita. Uudistukset ja kehittäminen tulee tehdä tiiviissä yhteistyössä henkilöstöjärjestöjen ja työsuojelu- ja luottamusmiesorganisaation kanssa.
Olen vuosikymmenten ajan tutustunut ja seurannut sekä ollut kehittämässä malleja työhyvinvoinnin ja mielenterveyden varhaiseksi tukemiseksi. Toimivia malleja löytyy. Oleellista niissä kaikissa on se, että varhaiseen puuttumiseen ja puheeksi ottamiseen kannustetaan ja että erilaisia tuen välineitä on tarjolla. Myös työyhteisön tuella toisilleen on tärkeä merkitys. Päättäjän on syytä muistaa tosiasia, että hyvinvoiva henkilöstö on toimivan sote-järjestelmän edellytys.
Leila Lindell, maakuntaneuvos, aluevaaliehdokas (kesk.)
