Viime sunnuntaina oli maailman mielenterveyspäivä. Vuodessa jää työkyvyttömyys eläkkeelle noin 3500 alle kolmekymppistä nuorta. Yleisin syy työkyvyttömyyseläkkeelle Suomessa on keskivaikea masennus.
Yli 400 000 suomalaista syö vuosittain masennuslääkkeitä.
Mielenterveysongelmista kärsivien nuorten pääsy hoitoon kestää uuseissä tapauksissa niin pitkään että se rikkoo lakia.
Ongelma on usein siinä että ihmiset sitkuttelevat pitkään ennen kun hakeutuvat hoitoon ja sitä seuraa mm. burnout ja pitkä paranemisprosessi.
Masennuksessa on tyypillistä yleinen haluttomuus ja tekemättömyys. Silloin ihmisen fyysinen ja henkinen kunto romahtavat ja sosiaalinen verkosto vähenee tuntuvasti, ihminen yksinkertaisesti ei jaksaa kiinnostua mistään.
Jotta voidaan auttaa ihmistä toipumisprosessissa hänet tulisi nähdä kokonaisvaltaisesti, fyysisenä, henkisenä ja sosiaalisena olentona. Toipuminen masennuksesta voi viedä vuosia ja pahimmassa tapauksessa masennus voi olla pysyvä ilmiö.
Masennushoidossa syy/seuraus on looginen: lääkehoidolla voidaan oireita lievittää niin, että tekeminen ja toiminta alkavat kiinnostaa. Mutta ei saa vähätellä liikunnan merkitystä paranemisprosessissa. Liikunta ja hyvinvointi liittyvät jossain määrin toisiinsa.
Hyvinvoivat ihmiset liikkuvat keskimääräistä enemmän. Kysymys on varmaankin kehämäisistä vaikutuksista niin, että hyvä mieliala suosii kaikenlaisia tekemisiä ja harrastuksia ja vastaavasti harrastukset – vaikkapa juuri liikunta – kohottavat mielialaa.
Ilidio Flores
