Suolahden kauppalan- ja kaupunginvaltuuston puheenjohtajat tavattiin ikuistaa maalaamalla heistä muotokuvat. Seitsemästä puheenjohtajasta päätyi kankaalle ja kehyksiin kuusi, mutta viimeinen nuijan koputtaja Sirpa Saarela jäi vaille muotokuvaa. Saarelan kausi puheenjohtajana katkesi kuntien yhdistymiseen, kahden vuoden puheenjohtajajuuden jälkeen. Kehyksistä löytyy: August Koskinen, Hannes Keurulainen, Kalle Helander, Veikko Halonen, Simo Holopainen ja Maija Piitulainen.
Muotokuvilla oli arvoisensa paikka Suolahden kaupungintalon valtuustosalissa. Siellä ne seiniltä katselivat kaupungintalon hiljaista rappeutumista toissa kesään asti, jolloin museoamanuenssi Marjo Ahola kävi ne pelastamassa. Nyt kuvat on kunnostettu ja putsattu ja pienoinen pulma on edessä: Mikä olisi näille kuudelle muotokuvalle se oikea osoite? Nyt ne ovat Äänekosken kaupungintalon kaapissa odottamassa seinälle pääsyä.
– Jotenkin tuntuu, että ne eivät näille seinille istu. Minulla on tunne, että niiden paikka tulisi olla juurillansa, eli Suolahdessa. Mutta missä? Tilan pitäisi olla julkinen, jotta kaikilla on niitä mahdollisuus katsella, kertoo Heli Möller taulujen äärellä.
Tulisiko siitä sanomista, jos suolahtelaiset kuntavaikuttajat pääsisivät näytille Äänekosken kaupungintalolle? Kaupungintalon kakkoskerroksen seinältä löytyy kaksi muotokuvaa, kaupunginjohtajat Veikko Heiskanen ja Ahti Kärkkäinen komeilevat hallinon käytävällä. Kaupunginhallituksen kokoushuoneesta löytyy Äänekosken kaupunginhallituksen puheenjohtajien valokuvat.
Suolahden kirjaston seinät ovat täynnä kirjahyllyjä. Asemakadun koulu tuntuu myös – ainakin tällä hetkellä huonolta vaihtoehdolta. Entä Telakka? Hyvät ideat ovat nyt tervetulleita: minne taulut ripustetaan?
Maija Piitulainen
Ainoa elossa oleva taulun malli on Maija Piitulainen. Hän on Möllerin kanssa samoilla linjoilla, julkinen tila on taulujen oikea osoite.
– Ei ne komeroon kuulu! Olen kuitenkin jäävi tuomaan mielipidettäni suureen ääneen esille. Suolahdessa linjattiin niin, että muotokuvat tehtiin, ja niitä tilattiin maalaamaan ammattitaiteilijat. On suuri harmi, jos kuvat ovat nyt ”ongelma”. Heli on tavallaan oikeassa, että muotokuvien paikka on Suolahdessa. Toisaalta, yhtä kuntaahan tässä ollaan, niin miksei ne kaupungintalollekin istuisi, Piitulainen pohtii.
Myyjä ja lausuntataiteilija Maija Piitulainen toimi Suolahden kaupunginvaltuuston ensimmäisenä naispuheenjohtajan vuosina 1993-1994. Muotokuvan maalasi Juhani Petäjäniemi vuonna 1997.
Veikko Halonen
Terveystarkastaja Veikko Halonen, kauppalan- ja kaupunginvaltuuston puheenjohtajan nuijaan käsissään pisimpää pidellyt, toimi puheenjohtajana kahteen otteeseen vuosina 1964-1974 ja vuosina 1977-1992. Kuvan maalasi Jaakko Valo vuonna 1982.
Simo Holopainen
Kirvesmies Simo Holopainen oli puheenjohtaja vuosina 1975-1976. Kuvan hänestä maalasi Jaakko Valo vuonna 1982. Hänen tyttärensä Sirpa Martins ihmettelee, miksei tauluille löydy paikkaa.
– Jos ei mitään muuta paikkaa löydy kuin komero, niin isän muotokuva voidaan laittaa Suolahden kansantalon seinälle. Siellä se on kaikkien nähtävillä, Martins toteaa.
Kalle Helander
Veturinkuljettaja Kalle Helander johti puhetta valtuustosalissa vuosina 1957-1958. Kuvan maalasi Suolahdessa kuvaamataidon opettajan työskennellyt kuvanveistäjä ja mitalitaiteiljia Armas Lähteenkorva vuonna 1960.
Hannes Keurulainen
Työasiamies Hannes Keurulaisen maalasi Martti Rehtijärvi vuonna 1958. Keurulainen toimi kauppalanvaltuuston puheenjohtajana vuosina 1949-1957.
August Koskinen
Puuseppä August Koskinen oli enimmäinen, joka pääsi taiteilijan ikuistamaksi. Hän oli kauppalanvaltuuston puheenjohtajana vuosina 1932-1948. Kuvan maalasi Martti Rehtijärvi vuonna 1948.
Ideoita kehiin! Mihin taulut ripustetaan?
Vanhainkodille! Ei missään nimessä kouluun, oppilaat pian töhrivät taulut.
Ovat osa Suolahden viimeistä historiiaa, paras paikka niille olisi?
Tietenkin Suolahden Wanha asema.
Alueella kerrotaan muutenkin alueenhistoriasta.
Samalla jos taulut laitetaan sinne nähtäville niin tukee koko alueen historiaa alusta loppuun.(Suolahden syntyminen rannalle-Paadentaipale-Telakka-Juna-Rullatehdas- Johanssonin saha-Uitto-Rautakanava)
Samalla Wanhalla asemalla ja muualla olevaan historiikkin lisätä muös vanhat kartat jolloin Suolahti oli ensin osa Rautalampea sitten Laukaan pitäjää, Paadentaipaletta, Äänekoskea josta erosi 1932 ja meni uudelleen naimisiin Äänekosken kanssa 2007
Kuten entinen suutari sanoi: Ei ole paikkaa pysyvää – siis Suolahdessa muotokuville. Kaikki tilat ovat Suolahden kylässä liikkeellä kohti muutosta tai sitten homeessa. Uimahallikaan ei tule kyseeseen. Vanha asemakin on väärässä kylässä Äänekoskelta katsoen.
mielestäni paras paikka olisi suolahden kirjasto
Taitaa olla liian kalliita tikkatauluiksi?
Joo! Tauluille olisi löydettävä paikka, joka lähinnä edustaisi Suolahden
valtuustosalin seinää. Sellainen ”seinän korvike” olisi Wanhan aseman
ison salin ehjä seinä.
Terv. Kalle
Nyt kun olemme yhteistä kuntaa, kaupunkia niin Äänekosken kaupungin talo paras paikka on julkinen tila. Suolahdessa suosittelisin Vanhainkotia tai kirjastoa.