Suhdannenäkymät Keski-Suomen pk-yrityksillä ovat edelleen heikentyneet. Oman liikevaihdon arvioidaan kuitenkin kasvavan, työvoimaa palkataan lisää ja rahoitukselle on tarvetta.
Keski-Suomessa pk-yritysten yleiset suhdannenäkymät ovat heikentyneet viime keväästä. Saldoluku* oli +12, nyt vastaava luku on -10.
– Koko maan saldolukuun (-5) verrattuna Keski-Suomessa on siis tällä hetkellä heikommat odotukset, toteaa Keski-Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Sanna-Mari Jyräkoski.
Eteläisessä Keski-Suomessa saldoluku on -41, mutta pohjoinen Keski-Suomi kirii plussalle tasolle +3. Jyväskylän seudun suhdanneodotukset ovat tasolla -7.
Liikevaihdon kasvuodotuksissa ollaan kuitenkin myönteisen puolella. Keski-Suomen saldoluku on +11, kun koko maassa se on +15. Jyväskylän seutu yltää tasolle +19 ja pohjoinen Keski-Suomi tasolle +4. Etelässä mennään miinukselle, tasolle -9. Pohjoisen Keski-Suomen liikevaihdon kasvuodotukset ovat viime kevättä paremmat, muualla on heikennystä.
– Raaka-aineiden ja energian hinta ja saatavuushaasteet sekä yleinen epävarmuus huolestuttavat yrityksiä. Epävarmuus näyttää tällä hetkellä jäytävän eniten eteläisen Keski-Suomen yrityksiä. Oman yrityksen tilanne hahmottuu hiukan parempana kuin odotus yleisestä suhdannekehityksestä, toteaa Jyräkoski.
Henkilöstömäärät nousussa epävarmuudesta huolimatta
Pk-yritysbarometrin mukaan henkilökunnan määrää indikoiva saldoluku kertoo edelleen henkilöstötarpeista. Nyt Keski-Suomen saldoluku on +6, pudotusta on kevään tasolta +12. Jyväskylän seutu on tasolla +11, pohjoinen Keski-Suomi +2 ja eteläinen -6. Pohjoisen tilanne on vilkastunut viime keväästä.
– Pk-yritykset rekrytoivat edelleen ja työvoimapulaa koetaan. Myös pitkän aikavälin näkymä on se, että työvoimaa tarvitaan joka alalla. Nyt on tärkeää katsoa suhdanteen yli ja panostaa toimiin, jotka takaavat suotuisan työvoimakehityksen vuosikymmenen eteenpäin, kommentoi Jyräkoski.
Kehittämistarpeita myynnistä ja markkinoinnista verkostoitumiseen
Suurimmat kehittämistarpeet ovat myynnissä ja markkinoinnissa, henkilöstön kehittämisessä sekä tuotanto- ja materiaalikehityksessä, ja niihin liittyvissä toiminnoissa. Jyväskylän seudun tarpeissa korostuvat myös yhteistyö ja verkottuminen tuotannollisissa toiminnoissa sekä alihankinnat, ja pohjoisessa erityisesti henkilöstön kehittäminen.
– Meillä on kehittymishaluisia yrityksiä ja isot koulutusorganisaatiot sekä asiantuntijayrityksiä. Mahdollisuuksia on saada sparrausta kehittämiseen, kun toimijat kohtaavat, näkee Jyräkoski.
Venäjän aloittaman hyökkäyssodan vaikutus on kohdistunut eniten tuotantokustannuksiin, kysynnän heikkenemiseen sekä yleisen epävarmuuden aiheuttamiin käyttäytymismuutoksiin. Eteläisen Keski-Suomen yritykset ovat muita alueita selvemmin kärsineet suorasta kysynnän heikkenemisestä. Huomattavan suuri osuus yrityksistä suunnittelee siellä verkkokaupan ja erilaisten tekoälysovellusten käyttöönottoa jatkossa. Pohjoisessa taas vaikutuksia logistiikkaan on ollut selvästi muita enemmän.
Finnveran takauksella on keskeinen merkitys pk-yritysten rahoituksen saannissa
Tiukka pankkitoiminnan sääntely ja yritysten heikentynyt luottokelpoisuus näkyvät pk-yritysten rahoituksessa siten, että 17% Keski-Suomen yrityksistä kertoo rahoitusvaikeuksien estäneen tai siirtäneen yrityksen hankkeiden toteutumista. Pankkirahoitusta hakeneista lähes kolmannes kertoi, että rahoituksen saatavuus edellytti Finnveran takausta. Finnveran takaus on erityisen tärkeä kasvuhakuisimmille yrityksille.
– Markkinaehtoisen rahoituksen saatavuudessa ei ole tapahtunut merkittävää muutosta. Yritysten kilpailukyvyn turvaamiseksi on jatkossakin tärkeää huolehtia investointeihin, kasvuun ja kansainvälistymiseen tarvittavan rahoituksen saatavuudesta. Erilaisia haasteita rahoituksen saatavuudessa yritykset voivat kohdata myös hankkeissa, jotka vastaavat meneillään oleviin isoihin murroksiin, kuten energiamurrokseen ja globaalien hankintaketjujen uudelleen rakentamiseen. Kaikissa näissä tarpeissa Finnvera toimii aktiivisesti. Olemme valmiita toimimaan monipuolisesti takauksin, lainoin ja juniorilainoin, jotta tämän kaltaiset rahoitukset mahdollistuvat, sanoo Finnveran aluejohtaja Mikko Vänttinen.
Vain yksi yritys kymmenestä on käyttänyt tarjolla olevia kansainvälistymisen palveluja
Kansainvälisyys on usealle pk-yritykselle keino kasvaa ja vahvistaa osaamistaan. Monella toimialalla Suomen kotimarkkinat ovat suhteellisen rajalliset, joten kasvua olisi haettava ulkomailta. Pk-yritykset vievät tuotteitaan tai palveluitaan yleisesti ennakkomaksua vastaan. Näin tekee 55 prosenttia yrityksistä. Pandemia-aikana ennakkomaksua vastaan vientiä harjoittavien yritysten määrä näyttää jopa hiukan kasvaneen normaalioloihin verrattuna.
– Kiristyvässä globaalissa kilpailussa pidän huolestuttavana sitä, että vain 6% yrityksistämme näkee kehittämisen tarvetta viennin ja kansainvälistymisen saralla. Finnvera ja koko Team Finland verkosto ovat valmiina edesauttamaan eri keinoin yritysten vientiä ja kansainvälistymistä, kannustaa Vänttinen yrityksiä kansainvälistymispalveluiden käyttöön.
Panostukset kehittämiseen kannattavat
Pk-yritysten keskeiset kehittämistarpeet ovat barometrin otosjoukossa pysyneet pitkälti samoina kuin aiemmissakin tutkimuksissa. Vuoden 2022 alussa tapahtunut Venäjän hyökkäys Ukrainaan muutti nopeasti toimintaympäristöä ja aiheutti merkittäviä muutoksia mm. energiamarkkinoilla sekä yritysten kansainvälistymishaasteissa. Myös liiketoiminnan kehittäminen vaatii monella uutta ajattelua ja uusia ratkaisuja tulevaisuuden kilpailukyvyn turvaamiseksi.
ELY- keskusten myöntämä pk-yritysten investointi- ja kehittämisrahoitus kanavoituu pääosin Suomen alue- ja rakennepolitiikan ohjelman EAKR-varoista. Ohjelmasta rahoitettavat toimenpiteet kohdistuvat pk-yritysten kasvuun ja uudistumiseen, digitalisaatioon sekä erityisesti talouden vihreään siirtymään. Kaikki erittäin ajankohtaisia asioita juuri nyt ja tulevaisuudessa kun on tarve miettiä, vaikka uusia energia- ja materiaalitehokkaita tuote- ja tuotantoratkaisuja tai uusia kohdemarkkinoita.
Rahoitushaut käynnistyivät keväällä 2022 ja globaalin epävarman tilanteen pitkittyminen heijastuu selvästi myös uuden rahoituksen kysyntään.
– Talouden ja erityisesti vihreän talouden, kuten energiatehokkuus ja kiertotalous, uusille ratkaisuille on lähivuosina ja tulevaisuudessa merkittävä markkinapotentiaali. Epävarmoista ajoista huolimatta panostukset kehittämiseen juuri nyt kannattaa ja rahoitusta uusille, innovatiivisille ratkaisuille on tarjolla, kannustaa Keski-Suomen Ely-keskuksen rahoitusyksikön päällikkö Jaakko Ryymin.
