Kesälaivoja ja kanavia Ala-Keiteleellä
Ala-Keiteleellä on viimeisten parin-kolmenkymmenen vuoden aikana yritetty muutamalla aluksella, joihin on matkustajiakin otettu. On ollut Kalawaaria, Niskasen risteilyalusta, höyryalus Uurastajaa ja Keitelettä. Mutta vasta Paatelan kanavan aukeaminen avasi pitkästä aikaa säännöllisen laivaliikenteen, Aarne Ilveksen aluksilla. Väliin jäi hiljainen ajanjakso Vilho ja Ville Hämäläisen kipparoiman Toimi-laivan päätettyä 1938 Keiteleellä alkaneen ajonsa ja lähdettyä takaisin Päijänteelle 1973.
Kun Suolahdessa järjestettiin mittavat höyryfestivaalit, laivoja tuli niin Päijänne-Keitele- kuin Neiturinkin kanavien kautta. Ilman kanavointeja ei Keiteleellä olisi nähty muita kuin hinaajia, muun muassa Suolahden mittavien Höyryfestivaalien (1995-1998) aikana. Jos tietokoneellasi on mahdollista elävää kuvaa katsoa niin kyllä netistä kuuluisilta Höyryfestivaaleilta löytyy filmiä (esim. https://www.youtube.com/watch?v=Zx8ykwMA0m8).
Postikortteja festivaaleille tuotettiin oikein sarja, jossa on paitsi Suolahti ilmakuvia myös höyrylaivoja (Juno, Keitele, Metsä, Yhtiö, Vänni). Suuri osa korteista on Suolahden vanhan kaupungintalon kellarissa – ilmeisesti odottamassa seuraavaa Höyryfestivaalia ? Yhdet lämmittelyfestivaalit pidettiin satamassa kesällä 2011. Kun tähän lisätään Höyryregatta, joista ensimmäinen oli Suolahdessa jo 1990, voisi postikortteja löytyä Keitele- aiheisena lisääkin. Suomen Höyrypursiseuran nyt ankkuroitua Suolahden satamaan, tullee postikortteja jatkossakin ? Erikoisuutena 90-luvun festivaaleilla myytiin arkkitehti Susanna Nykäsen kahden kortin rakennepiirustuskuvia Suolahden rautatieaseman ja veturin piirustuksista – muutamia yhä myynnissä Kotiseutuyhdistyksellä. Susanna on myös se henkilö, joka rakensi aseman vanhan pienoismallin.
Keitele-Päijänne- kanavan valmistuttua painettiin isokokoisten korttien sarja joka sulusta. Taustapuolella on kätevä kartta. Näitä isoja kortteja tapaa aniharvoin postitettuna
Aarnen harrastus
Olettekos nähnyt kuvapostikortteja Suvettaresta ? Eipä juuri ole Ramikaan. Eikä muistakaan Aarne Ilveksen laivoista. Rakennusliikkeestään ja rakennussuunnittelustaan tunnettu Aarne Ilves on paitsi piirtänyt ja rakentanut monien ääneseutulaisten koteja ja erilaisia laitoksia, myös harrastanut laivanvarustamista.
Ensimmäinen laiva oli Saksasta Rymättylän kautta Kuopioon tuotu iso (yli 100 000 tonnia) Suvi, joka laskettiin vesille Tervossa. Se oli aiemmalta nimeltään Max, sisarvene Moritzille. Siinä oli pyöreä katto, jotta matkustajat näkivät myös ylöspäin – kuten Keski-Euroopan jokilaivoilta yleensä. Uuden nimen antoi Ilveksen hyvä mäkihyppytoveri eli radiotoimittaja Erkki Kumpunen, joka ajatteli selkeästi, että sehän kulkee väliä Suolahti-Viitasaari eli Suvi. Siitä ei tullut pitkäaikainen vaan myytiin Oulun liikenteeseen. Suvi palasi kuitenkin pian Keiteleelle ja lyhyen liikennöinnin jälkeen uudelleen myytäväksi. Aarne meni ja osti sen uudelleen. Jossakin vaiheessa aluksen nimi taisi olla Suvi-Ilves. Lopultakaan Suvi ei ollut riittävän laadukas ja myytiin pian pois.
Suvetar on kaikille tuttu. Sen Aarne ja hänen poikansa Jukka-Pekka rakensivat 1980-luvun alussa Lappeenrannan telakalla. Jukka-Pekka Ilves on hitsannut sen joka ikisen sauman ! Suvetar kuljetettiin Viitasaaren Pihkuriin, jossa se valmistettiin risteilykuntoon. Ajoon se lähti vuonna 1984. Suvetar oli kaikin puolin toimiva laiva ja itserakennettuna myös turvallinen. Paatelan kanavan auetessa 1993 Suvetar oli ensimmäisenä liikenteessä. Muutamassa vuodessa kanava-huuma laantui. Ilvesten myytyä laivan sen tarina jatkui sitten Saimaalla edelleen Suvettarena. Kohtalo eteni siten, että kun Saimaan jälkeen Suvettaren piti ajaa Viipurista Tammisaareen liikennettä pitämään, se ennen Kotkaa ajautui haaksirikkoon. Ironista kyllä, se olisi voitu pelastaa, koska sähköisen ohjausjärjestelmän lisäksi siinä oli Ilvesten rakentama käsisäätöjärjestelmä – mutta sitä eivät silloiset omistajat osanneet käyttää.
Vuosikymmenen 1990-alussa hankittu Suvijet oli voimakkain Ilveksen aluksista, mutta sen moottoria ei koskaan saatu kunnolla pelaamaan ja Venäjältä hankittu laiva myytiin kahden vuoden päästä. Sen moottorin erikoinen ongelma oli, ettei sillä voinut ajaa hiljaista vauhtia ollenkaan. Se kuitenkin palveli pitkillä reissuilla vauhdikkaasti.
Suvi-Tyttö sattui Aarnen eteen Vaskivesi- nimisenä konkurssipesän laivana, mutta kun sillä on ”nenä” (keula) pystyssä niin se sai tuon nimensä. Se toimii yhä pienenä lisäapuna liikenteessä.
Harrastus meni sitten jo pitemmälle, kun Ilves hankki Tallinnasta eestiläisen 200-paikkaisen ison matkustaja-aluksen, joka sai nimen Monika. Sitä ei Keiteleelle yritettykään vaan se kulki kolmiomaista reittiä Tallinna-Helsinki-Naissaari-Aiknasaari-Tallinna – ja tuotti hyvin. Monikan kyydissä oli jopa 16 000 matkustajaa. Menestystä riitti 1900-luvun lopulta 2000-luvun puoliväliin. Monika myytiin ja ”välirahana” saatiin Suviexpress-kantosiipialus Tarton satamasta. Sen venäläinen kone hyytyi Jyväskylän-Lahden reitillä jo toisena vuonna Lahteen, kun jäähdytysjärjestelmästä löytyi nippu siimaa. Uusi kone saatiin sattuman kautta jo kahdessa kuukaudessa ja nykyinen Mercedes-Benz- kone on toiminut erinomaisesti kolme vuotta. Se on nopea – Paatela-Viitasaari pistellään tuntiin ja varttiin vaikka välissä on mm. Liston hidas kanava. Mutta sillä voidaan ajaa myös hyvin rauhallisesti, jos asiakkaat niin toivovat. Vääntöä siis riittää. Suviexpress on Ilves Group Oy:n hallinnassa. Sama firma jatkaa Ilveksen rakennussuunnittelufirmaa, joka edelleen tähyää monille rakennusmarkkinoille ideoidensa kanssa. Ilveksen rakennuskohteita on paljon seudulla alkaen Keski-Suomen opiston remonteista Suolahden ja Äänekosken kerrostaloihin (ks. esim. Ramin kortit 107). Aarne Ilves itse on erinomainen käsistään ja on värkännyt muun muassa pienoismallit (1:20) sekä Suvettaresta että Suviexpressistä. Ne ovat Paatelan Portin kahvilassa tutkittavana.
Postikortteja ei Ilveksen laivaliike ole tuottanut. Paatelan kanavan syntyessä toki pari ilmakuvafirmaa niitä värkkäsi. Toinen otti koko Keitele-Päijänne- kanavareitistä kuvia, ja toinen (turkulainen Ariel Ilmakuva Oy, kuvaaja Jukka Mononen) puhui Suvettaren omistajat ympäri ja sai Ilveksen painamaan laatikollisen (n.500 kpl) Paatelan sulku ilmakuva –kortteja (kuvassa).
Kaikki muut postikortit niin Suvettaresta, Paatelan portista, kuin myös Paatelan sulusta ovat harvinaisia mainospiirroksia. Yksi mainospiirrosten tekijä kannattaa nostaa esiin. Ilveksen firmassa työskennellyt Eila Lehtinen teki erinomaisia taiteellisia luonnoksia niin laivoista kuin suluista 1990-luvulla. Jos näitä piirroksia jostakin löytyy – kannattaa kehystää. Aarne Ilveksen korkealle arvostama Eila Lehtinen ei asu enää näillä seuduilla.
Suolahden satamassa Mura-järvipelastusalus ja Suvetar peräkkäin.
Sukeltajat pelastivat ja löysivät
Keiteleellä hätään joutuneet veneilijät tunsivat tämän Mura-aluksen sekä sen karvaisen kapteenin ja sukellusharrastajan Lauri Viikin, joka löytyy kuvassa laiturilta laivan vierestä. Hänen elämänsä päättyi onnettomasti 90-luvun lopulla, kun hän oli korjaamassa laiturirakenteita ja hukkui aivan rantaveteen. Ala-Keiteleen Urheilusukeltajat perustettiin 1975 ja vuosina 1983-2007 he hoitivat alueen järvipelastus-toimintaa tällä Mura-nimisellä aluksella, jonka sukeltajat kunnostivat 1980 luotsilaitoksen vanhasta viittaveneestä. Matkan varrella tosin alus vaihtui kolmasti, mutta Mura-nimi säilyi. Sukeltajat pelastivat järveltä henkiä, veneitä ja kerran kirkkohopeatkin jään alta. Tämä kortti ei ole yleinen, vaikka 90-luvun alussa matkailuun satsattiinkin. Kortti on kulkenut elokuussa 1995
Muita kortteja ja yrittäjiä
Keiteleelle pääsee toki muualtakin kuin Paatelan kanavalta. Näitä kortteja ei Rami kerännyt kuin satunnaisesti, mutta veneilijöiden iloksi tähän yksi kortti Neiturilta. Karhumäen kortti on kuvattu 1964. Vasemmalla selällä oleva pikkusaari on Noitanen. Venereitti kulkee oikealle ylös Kiesimän kanavalle.
Suolahden sataman tiimoilta on löytynyt myös Majakka-ravintolan kortti. Sekään ei ole helposti löydettävissä – jollei sitten yrittäjän varastolaatikoista ? Painaja on alavutelainen Viiskunta ja kuvaaja töysäläinen Rino-Kuva. Ajankohta on vaikeampi määrittää, koska kuvassa ei näy ”höyryä” missään ja Rino-Kuva lakkautui jo 2006.
Alussa nähty Kanavasarjan kortti kuvapuolelta. Sarjan painoi 1995 AC Air Art Oy, jonka takana on laukaalainen Veikko Heinonen, joka rekisteröi yrityksen 1995 huhtikuussa. Kanavasarjan kortit ovat paremminkin kuin tauluja kehysreunoineen – eivät siis ole tavallisia postitettavia vaan muistoja.
Lähteet:
Aarne Ilveksen haastattelu 4.6.2015.
Tuomo Takalan haastattelu 7.6.2015
****
POSTIKORTTEJA ÄÄNESEUDULTA
Edesmenneen Raimo Lampisen (1953–2010) jättimäinen kokoelma seudun postikortteja on päätetty tarjota lukijoille tutkittavaksi. Tarkoitus on Lampisen kokoelmasta tehdä myöhemmin kuvateos, kunhan korteista saadaan lisää paikallista lisätietoa. Samalla perehdytään erilaisten postikorttien maailmaan.
ÄKS julkaisee Ramin Kortit -sarjassa aina sunnuntaisin ilmakuvakortteja, mainoskortteja, katunäkymiä, tapahtumia ja ryhmäkuvia. Kortteja on 1900-luvun alusta tähän päivään yli sadan vuoden ajalta.
Palautetta ja tietoja voi antaa netin kautta tai toimitukselle.
HEIMO SAVOLAINEN, TIMO ENÄKOSKI
