Taistelua parlamentin takarivistä

Juho Kautto on kokenut neuvottelija, mutta ensimmäinen vuosi kansanedustajana on opettanut, että eduskunnassa on oma hierarkiansa.

Juho Kautolla on takanaan kokemusrikas vuosi, tarkemmin sanottuna jo 14 kuukautta, kansanedustajana. Siihen on mahtunut paljon hyvää, mutta osan päivistä hän vaihtaisi poiskin – kuten moni muukin koronaepidemian yllättämä.

– Eduskunnan toimintatavoissa ja vaikuttamiskanavien löytämisessä on opettelemista, eikä siihen riitä normaalistikaan yksi tai kaksi vuotta. Nyt sellaista normaaliaikaa ei ehditty elää kuin oikeastaan syksy, hän summaa.

Juhosta tuli kevään 2019 vaaleissa ensimmäinen äänekoskelaisena eduskuntaan valittu edustaja 20 vuoteen. Pekka Leppänen toimi SKDL:n ja vasemmistoliiton edustajana vuosina 1983-1999.

Juho valittiin vaalien jälkeen vasemmistoliiton eduskuntaryhmän ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi, ja hän pääsi mukaan Antti Rinteen johtamiin hallitusneuvotteluihin liikenneinfran työryhmään. Uudesta pestistä ensimmäinen kuukausi menikin Säätytalolla.

Oli luontevaa, että hallituksen syntymisen jälkeen Juhon työ jatkui liikenne- ja viestintävaliokunnassa. Pääministerin vaihdos vuodenvaihteessa ravisteli eduskuntaa hetken, mutta vielä enemmän keväällä iskenyt koronapandemia.

–Juuri kun alkoi vähän päästä jyvälle työstä, niin meitäkin suositeltiin jäämään etätyöhön. Ymmärrän sen kyllä hyvin ja olen itsekin tehnyt paljon työtä Sumiaisista käsin.

Etätyössä on puolensa, mutta ensimmäisen kauden kansanedustajana Juho olisi kernaasti viettänyt enemmän aikaa pääkaupungissakin.

– Niin paljon kuin etätyössä on hyvääkin, niin ei teams-kokouksissa paljon small talkia heitetä tai rupatella epävirallisesti, se on aika puhdasta kokousasiaa.

Korona tyhjensi ennalta jo täyteen varatun kalenterin täysin.

– On tämä vähän outoa, en ole ennen tällaista kokenut.

Sen verran syksy ehti opettaa, että takarivissä muiden ensimmäisen kauden edustajien tapaan istuva Juho huomasi eduskunnan marssijärjestyksen.

– Onhan tämä aika hierarkinen talo. Kyselytunneilla puhemies antaa herkästi puheenvuoroja eturivien kansanedustajille. Takarivistä päästään ääneen jos satutaan pääsemään, ja onko silloin enää kukaan kuuntelemassa. Kyllä se turhauttaa välillä, Juho myöntää.

Paperiliiton työehtosihteerinä pitkään toiminut Juho on kokenut neuvottelija, mutta eduskunnan työtapa poikkeaa ammattiyhdistystoiminnasta.

– Jos laiva kääntyy hitaasti ay-puolella, niin täällä se kääntyy vielä monta kertaa hitaammin. Tiesin kyllä jo tänne tullessani, että tämä on sitkeiden ihmisten hommaa.

Kun Äänekoski sai pitkästä aikaa oman edustajansa, niin kotikaupungista tulee luonnollisesti toiveita ja terveisiä valtakunnan päättäjille.

– Tuleehan niitä, mutta ei tänne kukaan voi tulla henkseleitä paukuttelemaan ja sanomaan, että pistetään nyt tämä homma kuntoon. Parhaiten voi vaikuttaa oman eduskuntaryhmän kautta.

Juho voi olla tyytyväinen muun muassa siihen, että edellisen hallituksen kehittelemä työttömyysturvaa leikkaava aktiivimalli siirrettiin historiankirjoihin. Ennen eduskuntapestiään Juho ehti olla itse työttömänä 400 päivän ajan – ja joutui itse kärsimään aktiivimallin leikkurista.

– Lähetin kymmeniä, jopa satoja työhakemuksia. Taisin yhteen haastatteluun päästä, hymähtää Kautto, joka siis sitten äänestäjien tuella työllistyi yhteen maan tavoitelluimmista pesteistä.

Jos korona-ajasta hakee jotain hyvää, niin Juho on ehtinyt sen aikana tavallista paremmin hoitaa tehtäväänsä Äänekosken kaupunginvaltuuston puheenjohtajana. Hän on mukana myös koronatyöryhmässä, joka alkuun kokoontui jopa päivittäin.

Hän on tyytyväinen siitä, että kaupunki selvisi keväästä ilman lomautuksia, kiitos muun muassa henkilöstön joustavuuden tehtäväsiirtojen kanssa.

– Tuoreen lisäbudjetin 1,4 miljardin avustus kunnille auttaa myös Äänekoskea, mutta ei se kaikkea ratkaise. Haastavia vuosia on edessä.

Isoihin investointeihin ei ole lähivuosina varaa.

– Ymmärrän sen paineen, mikä tulee esimerkiksi kulttuuripuolelta. Liikuntapuolelle on satsattu niin, että tuskin monessa samankokoisessa kaupungissa on näin hyviä olosuhteita.

Juho Kautto kiittelee paikallista yhteistyötä, sillä ajoittaisista kiistoista huolimatta asioista on pystytty sopimaan hyvin.

– Itse pyrin toimimaan valtuuston puheenjohtajana niin, että en tuo siihen puoluepolitiikkaa, vaan enemmän sovitteluhenkeä.