Vastauksessaan liikenne- ja viestintäministeri vetoaa muun muassa puuttuviin laitureihin sekä VR:n kaluston vähyyteen.
Jyväskyläläinen kansanedustaja, liikenne- ja viestintävaliokunnan jäsen Joonas Könttä (kesk.)lähetti kirjallisen kysymyksen liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakalle (sd.) liittyen Jyväskylä-Äänekoski -raidevälin palauttamisesta henkilöliikenteelle.
– Kysymykseni ministerille on lyhyt ja ytimekäs: Mihin toimiin hallitus on valmis ryhtymään, jotta henkilöjunaliikenne palautuisi Jyväskylän ja Äänekosken välille?
Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka vetoaa vastauksessaan vuonna 2018 tehtyyn selvitykseen, jonka mukaan rataosuudella on tavaraliikenteen volyymin ja kohtauspaikkojen vähyyden vuoksi liian vähän kapasiteettia tiheän henkilöliikenteen toteuttamiseksi.
– Radan liikennepaikoille tarvittaisiin kokonaan uudet laiturit sekä muita yksittäisiä infrastruktuurimuutoksia, joiden teknisestä tai taloudellisesta toteutettavuudesta ei ole tehty kokonaisarviota. Harvakseltaan kulkeva henkilöliikenne ei sinänsä olisi mahdotonta, mutta tässä ongelmaksi nousee soveltuvan kaluston puute. Käytännössä kalustoa jouduttaisiin vähentämään nykyisiltä yhteysväleiltä, koska VR:llä ei ilmoituksen mukaan ole vapaata lähiliikennekalustoa uusille yhteysväleille, Harakka toteaa.
Vastauksessa kerrotaan, että VR:llä on kuitenkin käynnissä uuden lähiliikennekaluston hankinta, joten tilanne saattaa siltä osin muuttua tulevaisuudessa. Harakka korostaa myös, että hallitus on sitoutunut raideliikenteen kehittämiseen. Pitkän aikavälin tavoite on, että koko Suomen henkilöjunaliikenteen järjestämisen edellytykset paranevat.
– Liikenne- ja viestintäministeriö sekä VR ovat käynnistäneet neuvottelut taloudellisesti kannattamattomien henkilöjunaliikennepalveluiden hankinnasta vuoden 2020 jälkeiseen tilanteeseen. Mahdollisuuksia laajentaa henkilöjunaliikenteen tarjontaa selvitetään myös samassa prosessissa, Harakka lisää.
Joonas Könttä kommentoi saamaansa vastausta lyhyesti:
– Tämänkaltaiset liikennehankkeet ovat pitkällä aikavälillä maakuntaamme kehittäviä ja soveltuvat hyvin myös sellaisiksi elvytyshankkeiksi, joita koronakriisin jälkeisessä jälleenrakennusvaiheessa kaivataan, Könttä toteaa.
Vastaus kirjalliseen kysymykseen löytyy kokonaisuudessaan eduskunnan arkistosta tunnuksella KKV 135/2020 vp.
Selvityksiä ja kustannusarvioita piti olla jo valmiina, näin puhuttiin, kun asiaa touhuttiin Bernerin kanssa.
Oikein! Nykyisen hallituksen tavoite täyttyy juuri tällä tavalla. Junat ovat tappiollisia eikä VR tee tappiollista toimintaa vaan bisnestä. Keski-suomalaiset voivat ihan hyvin tilata vaikka taksin, jos jotain asiaa kylästä toiseen on. Ilmaston suhteen junaliikenne saastuttaa enemmän kuin moderni yksityisautoilu, joten kaikki tuki Harakalle ja hallitukselle tässä.
Ei ole enää realistista ajatella että lättähatulla vielä mentäisiin Koskelta Jyväskylään. Romanttinen ajatus, ei muuta.
Möttöskällä ei ole asiasta mitään tietoa,tyypillistä liberalismia, joka tuhoaa tervejärkisen ajattelun!!
Tämän uutisen kuvassa olevia 90 luvulla valmistettuja yksi kerros Inter-city junan vaunuja seisoo VR:llä n. 30 kpl. Jotka olisivat täysin käyttö kelpoisia vaunuja esimerkiksi Jyväskylä-Äänekoski välille. VR ei halua niillä ajaa ja suunnittelee niiden romuttamista.
Täysin tyhmää romuttaa junakalustoksi vähän ajettua kalustoa.
Vähän selityksen makua Harakalla. Tosiasia on kuitenkin se, että ÄKIn ja Jyväskylän välillä pitäisi olla kyytiin istujia niin paljon, että henkilöliikenne kannattaisi. Ja jos junavuoro ei sovikaan henkilön aikatauluun, käytännössä vaihtoehto on taksi. Ja se siitä sitten.