Mämmenkoski kunnostettiin kalan kulkutieksi.
– Yksi kutusorakko sijoitettiin tähän myllysillan yläpuolelle ihan silmien eteen. Jos hyvin käy, niin jo tänä syksynä pääsee katselemaan taimenen häähumua, hehkuttaa WWF Suomen virtavesiasiantuntija Manu Vihtonen esitellessään viimekesänä tehtyä Mämmenkosken kunnostusta.
Kalat pääsevät taas kulkemaan Mämmellä ikivanhaa väylää Keitele- ja Kuhnamojärvien välillä. Pudotusta on 8 metriä.
Vanhojen kala-altaiden ja hirsisen kalaportaan tilalle rakennettiin kiveyksillä, raivauksilla ja purkutöillä viehättävä 400 metrinen koskiuoma suvantoineen. Kun Kuhnamon pinta laskee kesän edetessä tuntuvasti, syntyy alajuoksun jatkeeksi samalla uutta koskea.
– Toimimattoman kalaportaan purkamisesta piti neuvotella museoviraston kanssa. Rakennelma ei ollut kovinkaan vanha ja se voitiin hävittää ja Vihtonen kertoo.
Historian havinaa paikalle antaa se, että presidentti Kekkonen vieraili usein paikalla kirjolohia kalastamassa ja saunomassa. Kalaportaan ylälammikko toimi päämiehen uima-altaana.
Vanha yläpato on paikallaan, mutta kivistä koottu pohjapato nostaa veden pintaa niin, että kalat pääsevät kulkemaan virtauksen läpi.
Vettä juoksutetaan 700 litraa sekunnissa, mikä riittää Vihtosen mukaan hyvin taimenen kudulle ja kalojen kululle. Tavoitteena on, että villi luonnontaimen löytää kosken kutupaikkoineen. Ensihätiin istutettiin pieni määrä taimenia ja rapuja. Koski ja sen suut järville on rauhoitettu kalastukselta.
– Rannat ja näkymät ovat vielä karut maansiirtotöiden jäljiltä, mutta pian luonto muuttaa maiseman mukavammaksi katsella ja viihtyä.
Nelostien länsipuolella sijaitsevalta koskelta on valtaväylälle parisen kilometriä. Järvenpääntie ylittää kosken yläjuoksun. Äänekosken keskustaan on viitisen kilometriä.
Vihtonen oli mukana alueen esittelytilaisuudessa elokuussa kertomassa laajemminkin virtavesien kunnostuksista.
– Tämä on nyt kiva ulkoilu- ja luontoretkikohde. Aikaisemmin aidattuina olleelle myllyn ja kala-altaiden alueelle on ollut pääsy kielletty. Jotkut kertoivat, että ovat kulkeneet vuosikausia paikan ohitse ja rohkenivat nyt rannoille ensimmäistä kertaa. Aidat alueen ympäriltä on purettu.
Vihtonen toteaa, että alue myllyinen ja asuinrakennuksineen on edelleen yksityisessä omistuksessa, mikä on hyvä ottaa huomioon alueella liikuttaessa. Koko paikka on nyt myynnissä ja aikanaan selviää sen tuleva käyttö ja liikkumiskäytännöt.
– Jokamiehen oikeudet rajoituksineen on syytä pitää mielessä. Alueella on myös pihapiiriä, eikä häiriötä saa aiheuttaa.
Vihtonen kertoo, että kunnostushankkeen esille tuonut ja sen eteen toiminut Matti Heinonen menehtyi ennen kuin näki ideansa toteutuvan. Hänelle on laitettu muistolaatta ison rantakiven kupeeseen.
Kun jakokunta eli vedenhaltijat, alueen omistaja Metsäliitto ja valtion ELY-keskus lämpenivät asialle ja rahoitustakin järjestyi. Myös luonnonsuojelujärjestö WWF-Suomi lähti mukaan hankkeeseen ja kustannuksiin. Kohteen kustannusarvio oli 110 000 euroa.
– Kohtuullisen pienellä summalla ja hyvällä yhteishengellä saatiin Mämmellä aikaan melkoisen näyttävää jälkeä, Vihtonen myhäilee.
WWF on mukana eri puolilla maata virtavesien kunnostushankkeissa, joilla edistetään kalateiden rakentamista ja taimenen uhanalaisten luonnonmukaisten kalateiden ja koskien vahvistamista. Lähimmät kohteet ovat Äänekoskella Hietaman ja Saarijärvellä Leuhunkosken voimalaitoksilla.
