Käyttääkö kaupunginhallitus otto-oikeutta, jotta Suolahden yhtenäiskoulun rakentamisessa päästäisi alkuun?


Asemakadun koululla järjestettiin mielenosoitus 5.12.3013 väistötilojen saamiseksi. Arkistokuva.

Asemakadun koulun henkilöstö on järkyttynyt koulun rakentamisen lykkääntymisestä. Rakentamisen aloitusta on viivytelty todella pitkään ja terveyden menetyksiä on jo koettu. Henkilöstö tietää, että lisää ongelmia on luvassa. Kaupunginhallituksen Kari Kiiskinen ja Sirpa Martins ovat valmiita käyttämään otto-oikeutta rakentamisen nopeuttamiseksi. 

ÄKS kertoi ensimmäisenä Asemakadun koulun ongelmista jo reilut neljä vuotta sitten otsikolla ”Asemakadun koululla oireillaan” (ÄKS 51 6.2.2013). Sen jälkeen erilaisista ongelmista tai niiden tutkimuksista on saatu kertoa useaan eri otteeseen. Monenlaista on koululla neljän vuoden aikana tehtykin, rakentamisen viivästyksien lisäksi.

Kokonaisia luokkia on siirretty talosta pois viisi: yksi Telakkakadun koululle, kaksi entiseen Niskasen liiketilaan kadun toiselle puolelle, kaksi kirjastolle. Lisäksi yksi erityisopettaja on siirretty työpisteineen pääsiäisen jälkeen Niskaselle. Viisi oppilasta on siirretty Sumiaisten kouluun. Neljään luokkaan on tuotu viherseinät. Seitsemän luokkaa, opettajainhuone sekä iltapäiväkerhon seinät ovat saaneet titaanioksidikäsittelyn. Ilmanputsareita on asennettu useisiin luokkiin. Koulu on siirtynyt kengättömään aikaan pölyjä välttääkseen, siivousta on tehostettu. Silti koulussa oireillaan yhä – toiset enemmän, toiset vähemmän.

Uusi Suolahden Yhteinäiskoulu valmistuu Telakkakadun koulun yhteyteen joskus vuonna 2018 tai jotain siihen päälle, arvio opetus- ja kasvatusjohtaja Ville Härtsiä.

– Eikö meidän ole jo aika saada väistötilat, koulun henkilöstö kysyi välituntialueella pidetyssä rakentamisen viivästystä koskevassa infotilaisuudessa torstaina.

– Minulla ei ole tiedossa sellaista tilaa, joka me voitaisi saada käyttöön, Härtsiä vastasi.

Lukiolta vapautuvia parakkeja toivottiin otettavan harkintaan. Paisuntatiloja kun ei enää koululta löydy. Jos joku vielä sairastuu tai oireet lisääntyvät, käytössä ei ole enää tiloja, johon henkilöstöä tai oppilaita voitaisi sijoittaa. Pari lukuvuotta sairaassa talossa sairastellessa tuntuu toivottamalta.

– Ei ole tullut yhtään ajatusta väistötilojen lisäämiselle. Enkä mä tiedä, onko sellaisille tarvetta, jos saamme kutistettua rakentamisen aikataulua. Jos me pärjätään tässä tällä hetkellä, eikä meillä ole rakennuksen huononemisesta havaintoa, meidän pitäisi periaatteessa pärjätä tässä.

– Se mietityttää, että rakennus ei mene huonompaan suuntaan, mutta me meidän ihmisten kunto menee, eräs opettaja sanoo murheellisena.

Henkilöstö toivoo nopeaa tahtia päätöksentekoon.

– Asia ei voi tyssätä byrokratiaan, rehtori Tapio Saaristo sanoo ja toivoo muutostöille nopeaa aikataulua.

Rakennuttajapäällikkö Tommi Rautjärvi on tilanteesta erittäin pahoillaan ja painottaa, ettei kaupungin suunnittelussa tai laskennassa ole tehty suoranaisia virheitä.

– Keski-Suomessa on rakentamisessa sellainen tilanne, ettei tarjouksia tule monta. Jos esimerkiksi urakoitsijoilla on vaikeuksia löytää aliurakoitsijoita, voi se vaikuttaa hintaan kymmenillä prosenteilla, Rautjärvi sanoo.

– Asemakadun koululla on lähivuosina tehty useita toimenpiteitä sisäilman parantamiseksi. Nämä toimenpiteet jatkuvat, eikä esimerkiksi konttimaisia väistötiloja ole tulossa.

– Ei tämän viivästymisen takia olla rakentamassa väistötiloja. Viherseiniin ja titaanioksidikäsittelyihin uppoaa rahaa, mutta ei samalla lailla kuin väistötiloihin, jotka maksavat miljoonan vuodessa. Sisäilmaa tarkkaillaan jatkuvasti henkilökunnan ja oppilaiden hyvinvoinnin turvaamiseksi, Rautjärvi sanoo.

Uusia oirekyselyitä ei ole tehty. Viimeisin henkilöstön oirekysely tehtiin 16.4.2015, jolloin tuloksena oli se, että 49 prosenttia oireilee. Jos laskuissa olisi ollut koulusta silloin pois siirretyt neljä opettajaa, prosentti olisi ollut 64. THL:n tekemä oirekysely oppilaille tehtiin vuonna 2013, jolloin 16 prosenttia oppilaista oireili.

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Kari Kiiskinen (sd) on järkyttynyt rakentamisen viivästymisestä. Hän sanoo, että kaupunginhallitus tulee maanantaina pohtimaan käyttääkö se otto-oikeuttaan, ja jatkaa rakentamisen etenemistä, jotta uuteen kouluun päästäisi viimeistään silloin kun on suunniteltu eli viikolla 42 vuonna 2018.

– Se on mahdollista, että kaupunginhallitus voi käyttää otto-oikeuttaan tässä asiassa. Olen järkyttynyt Asemakadun koulun tilanteesta ja jatkuvista rakentamiseen tulleista viivästyksistä. Lapset ja koulussa työskentelevä henkilöstö on saatava nopeasti terveisiin tiloihin, ja poliitikkona teemme kaikkemme, jotta näin tapahtuu. Poliitikot eivät ole jarruna, nyt on kyseessä ihmisten terveys, Kiiskinen sanoo.

Kaupunginhallituksen jäsen Sirpa Martins (vas) on Kiiskisen kanssa samalla linjalla. Asiaa ei pidä pitkittää enää yhtään.

– Kaupunginhallitukselle ei jää muuta vaihtoehtoa kuin käyttää otto-oikeuttaan. Me emme voi laiminlyödä lapsia ja henkilöstöä. Tilanne Asemakadun koululla on jatkunut jo luvattoman pitkään. Tässä on nyt vatuloitu jo yli kaksi vuotta, ja sinä aikana on sairastutettu lapsia ja henkilöstöä aivan tarpeettomasti. Voisi sanoa, että viivästyksillä on tehty kiusaa jo lasten koulutyöllekin, Martins sanoo.

Hän toivoo saavansa laskelmia siitä, kuinka paljon kaikenlainen tekohengittäminen on jo tullut maksamaan. Ja kuinka paljon kustannuksia tulee tilanteen mahdollisesta pitkittymisestä lisää.

–  Talvella ei rakenneta halvemmalla näillä leveyksillä, ei vieläkään. Nyt loppuu joutava rahan polttaminen ja ihmisten kiusaaminen, Martins sanoo.

  1. Rolf Nyholm

    Asiaa pitää nyt käsitellä nopeutetulla aikataululla!
    Eli Kh:n käsittelyyn maanantaina.
    En ymmärrä kaikkea arkkitehtuurin saloja, mutta kehoittaisin nyt yksinkertaisesti asiaa viemään eteenpäin.
    Oppilaat tarvitsevat terveet yksinkertaiset opetukseen soveltuvat tilat.

    Vastaa
  2. Rolf Nyholm

    Lisään äskeiseen vielä opettajat, oppilaat ja henkilökunta tarvitsevat siis terveet tilat !

    Vastaa
  3. Riikka

    Poikani oireili rajusti Asemakadun koulussa. Muutimme Laukaaseen, poika on terveessä koulussa ja voi hyvin. Onneksi oli altistus vasta siinä vaiheessa, että vielä toipui. Kun homesairaus etenee riittävän pitkälle, terveys ja toimintakyky (ei pelkästään työkyky) on menetetty.
    Joskus on pakko äänestää jaloillaan, tosin helppoa se ei kyllä ole.

    Vastaa
  4. marko

    Olisi hyvä tietää kuinka paljon kustannusarvio olisi ylittynyt. Tämä olisi veronmaksajille tärkeä tieto.

    Vastaa
  5. Marko Nykänen

    Tarkkailu ei ole toimintaa joka pelastaa tilanteen ! Nyt kouluasiat Suolahdessa nopeasti kuntoon. Jos väistötilana kontit maksavat noinkin paljon, niin sekin on pieni hinta siitä että useat saavat elinikäisen sairauden kontolleen. Silloin se on pieni hinta. Ripeää toimintaa odotetaan !

    Vastaa
  6. Pinna täyttyi

    Ehdotan konttikouluun siirtymistä heti syyslukukauden alkaessa. Kuinka monesti rakentamisen aloitus on jo siirtynyt, tämäkään viivästys ei välttämättä jää viimeiseksi. Vähänkin jo oireilevien oppilaiden vanhemmat: vaatikaa lapsenne siirtoa puhtaisiin tiloihin! Jos heitä kertyy yli satakin, ei muuta vaihtoehtoa ole kuin parakit pihaan.

    Vastaa
  7. Itkettää

    Koettakaa nyt ymmärtää. Ihan järjestään kaikki Telakalla seiskaluokan aloittavat, entiset Asemakadun koulun oppilaat, kehuvat koulun sisäilmaa entiseen verrattuna. Omassa lapsessa huomasin silminnähtävän eron yleisessä vireystilassa, vaikka varsinaisia sisäilmasta aiheutuneita oireita ei onneksemme koskaan esiintynyt. Ongelmat eivät ole kuviteltuja, vai mitä viisi ulkoistettua luokkaa, viherseinät, seinien kemikaalikäsittelyt (näissäkin aineissa tutkimattomia myrkkyjä) jne. viestivät. Pian alkaa tulemaan ryhmäkanteita tahallisesta terveyden vaarantamisesta, jos koulun väen homealtistusta tieten tahtoen jatketaan. Kyllä-ääni parakeille!

    Vastaa
  8. Miriam

    Just näin. Yksinkertaiset tilat ilman mitään suuruuden hulluutta. Ja normaalit lattiat ja muut pinnat.

    Vastaa