Maakuntavaltuusto kokousti Äänekoskella. Maakuntajohtaja Tapani Mattila: nyt haetaan osallisuutta ei ulkopuolisuutta


Ex maakuntajohtaja Anita Mikkonen sai maakuntaneuvoksen arvonimen. Onnittelemassa maakuntajohtaja Tapani Mattila.

Suolahtisalissa kokoustanut maakuntavaltuusto sai kuulla mietteitä kaupunkimme nykytilasta ja tulevaisuuden haasteista. Maakuntajohtaja ja maakuntavaltuuston puheenjohtaja katsovat Keski-Suomen tilaa hyvillä mielin. 

 

 

Äänekosken kaupunginhallituksen puheenjohtaja Kari Kiiskinen kertoi tervehdyspuheessaan, kuinka kulunut vuosi on ollut Äänekosken kannalta melkoisen vauhdikas, mutta samalla myös erittäin menestyksellinen monella eri osa-alueella.

– Kaikkein suurimpana ja näkyvimpänä hankkeena maailman ensimmäisen uuden sukupolven biotuotetehtaan rakentaminen. Eri yritysten sijoittuminen meidän kaupunkiimme on tuonut Äänekoskelle aivan uudenlaista elinvoimaisuutta. Tehtaan rakentamisen yhteydessä rakennetaan myös Nelostie Äänekosken osalta moottoritie-tasoiseksi ja junanrata Äänekoski – Jyväskylä välillä on sähköistetty, Kiiskinen kertoi.

Myös koulutuksen saralla Äänekoskella kuuluu hyvää.

– Ensi syksynä juhlitaan uuden lukion avajaisia ja korkeakouluopetetusta on jälleen mahdollisuus saada Äänekoskella niin yliopiston kuin ammattikorkeakoulunkin puolesta. Yhtenäisperuskoulut niin Suolahteen kuin Äänekoskenkin taajamiin valmistuvat parin seuraavan vuoden aikana, Kiiskinen luetteli.

Kiiskinen sanoi kuinka on koko Keski-Suomen kannalta harmillista maan kiireellisimmän moottoritie-hankkeen viivästyminen.

– Suunnitelmat Kirri–Tikkakoski-osuuden muuttamisesta moottoritieksi ovat olleet valmiina jo vuosia. Rahoitustakin moottoritieosuuteen on lupailtu moneen otteeseen, mutta jo nyt tiedetään, ettei hanke etene tänäkään keväänä. Syksyllä käynnistyvä maailman modernein sellutehdaskin kaipaisi osaltaan tämän hankkeen etenemistä.

Maakuntavaltuuston puheenjohtaja Mauri Pekkarinen suitsutti Keski-Suomessa vallitsevaa positiivista rakennemuutoksen tilaa. Hän laski, kuinka Keski-Suomen työllisyysaste on saatu kohentumaan.

– Meillä on maakunnassamme kuusi tuhatta työtöntä vähemmän kuin neljä vuotta sitten. Olemme tekemisissä positiivisten asioiden kanssa. Vuosille 2016-2020 asti on linjattu maakuntaamme tulevaksi liikennehankkeita.

Pekkarinen iloitsi siitä, että Keski-Suomeen on saatu soveltavan luonnontieteen koultustusta lisää. Yhtä linjaa hän toivoisi meille vielä suotavan.

– Tekniikan korkeimman koulutuksen saaminen maakuntaan on asia, jonka suhteen meidän täytyy olla liikkeellä. Keskusteluja on käyty, ja ajatus on, että maakuntavaltuusto ottaisi asiakseen katsoa, kuinka voimme lähteä asiaa kehittämään eteenpäin, Pekkarinen sanoi.

Maakuntajohtaja Tapani Mattila esitteli soteuudistuksen ja uuden maakunnan valmistelun vaiheita ja jo tehtyjä linjauksia. Hallinnon taso on myös mietinnässä. Valmisteluvaiheessa on pian saatu esivalmistelut päätökseen aikataulussa.

– Tarkoitus on tehdä mahdollisimman hyvä kattaus maakuntavaltuustolle joka ensi vuonna valitaan ja aloittaa työnsä maaliskuussa. Uskaltaisin sanoa, että Keski-Suomessa olemme edenneet ansiokkaammin kuin muissa  maakunnissa.

Valmistelussa ei vain leikata ja liimata jotain organisaatiota ja liitetä johonkin uuteen oksaan.

– Nyt on lähdetty asiakaslähtöisesti rakentamaan palveluprosesseja ja miettimään kuinka uuden maakunnan olisi tarkoituksenmukaisempaa orientoitua asiakkaan palvelun varmistamiseksi. Emme mene hallinnon näkökulma edellä vaan asiakkaan näkökulma edellä. Tämä on poikkeuksellinen julkishallinnon uudistus siinäkin mielessä, Mattila sanoi.

Mattila vakuuttaa, että asiakas pidetään ykkösenä.

– Ja se on hyvä näin. Nyt haetaan osallisuutta, ei ulkopuolisuutta, Mattila sanoi.

Kokouksessa luovutettiin Anita Mikkoselle maakuntaneuvoksen arvonimi. Mikkonen on toiminut Keski-Suomen maakuntajohtajana vuosina 2002-2016. Tasavallan presidentin myöntämän arvonimen luovuttavat Mikkoselle maakuntavaltuuston puheenjohtaja Mauri Pekkarinen ja -maakuntahallituksen puheenjohtaja Rolf Nyholm.