Sokeaksi dekkaristiksi itseään tituleeraava Teijo Romppainen on matkalla Rovaniemeltä Helsinkiin. Kävellen. Aikaa on kuukausi. Maanantaina hän saavuttaa Konginkankaan ja jatkaa eteenpäin aamukuudelta keskiviikkona.
Romppainen kirjoittaa parhaillaan toista kirjaansa, josta on suunnitteilla myös elokuva. Hullu kävelytempaus toimii markkinointikikkana, jolla kerätään rahoitusta elokuvaa varten. Miljoona Kävelyksi nimetty tempaus on haalinut sponsoreita kuten Vesa Keskinen, Cumulus, Kanaria24, ABC-liikennemyymälät,Viking Line ja lukuisat muut.
Tempauksen takana on myös Romppaisen näkövammaisuuden kautta kehittynyt henkilökohtainen elämänohje.
– En mene siitä, missä aita on matalin, vaan siitä mistä muut ei pääse. Mietin tosissani, että missä muilla ihmisillä menisi raja ja menen siitä yli. Kyllä tuo 900km on aikalailla kipurajana huipputason urheilijallakin, naurahtaa Romppainen.
Romppaisen tukikohtana Äänekoskella toimii Katja-vaimon vanhempien asunto Terveyskadulla. ÄKS tapasi hullun kävelijän tukikohdan pihassa tankkaustauon aikana.
– Äänekoski on ollut tukikohtana torstaista asti. Me ollaan vaan vallattu asunto, kun on saunat ja kaikki muut värkit. Keskiviikkona siirrytään eteenpäin.
Näkövammaisella on luonnollisesti aina käsikynkässä myös matkakumppani, joka vaihtelee pitkin matkaa. Palkatun avustajan ja sukulaisten lisäksi vierellä kävelee välillä ihan tuntemattomiakin. Vapaaehtoisia matkakumppaneita on löytynyt myös Äänekoskelta.
– Tänäänkin käveltiin 67-vuotiaan äänekoskelaisen Eskon kanssa 24,6 kilometriä. Ja helvetinmoista vauhtia. Huomenna mukaan lähtee kolme äänekoskelaista eläkeläismiestä. Jyväskylään asti on mukana äänekoskelaisia, kertoo Romppainen.
Valtava kävelyurakka vaatii paljon apujoukkoja, ja niitä on saatukin. Valtavan mediahuomion saaneelle Romppaiselle tarjotaan jatkuvasti kyytejä, yöpaikkoja ja jopa virvokkeita.
– Vaikka sponsorit onkin hyvät, niin ei tästä kyllä tulisi mitään ilman ihmisten vilpitöntä apua. Ja parastahan tässä on, kun tapaa uusia hauskoja ihmisiä, sanoo Romppainen.
Gran Kanarialla talvensa viettävä Romppainen on suunnitellut muuttoa takaisin Suomeen, ja harkitsee vakavasti pysyvän tukikohdan perustamista Äänekoskelle.
– Vaikka täällä näkee, että leipä on tiukassa, niin äänekoskelaiset on todella aidon tuntuista porukkaa. Ei olisi mitään sitä vastaan, että täällä rupeaisi yrittäjäksi, Romppainen pohtii.
Kävelyetappien välissä huumorintajuinen Romppainen ehti käydä laulamassa karaokea Hirven Tallissa.
– Tällä kertaa pysyi sentään paita päällä, nauraa Romppainen.
Lue lisää Teijo Romppaisen matkasta Facebookista
