Lasten koulutus ja sivistys on Suomen tärkein pääoma, jonka kartuttaminen on yhteiskunnan perustehtävä. Perusopetuksen järjestäminen on kunnan ydinpalvelu. Suomalaiset arvostavat koulutusta. Koulutuksen avulla Suomi on selättänyt köyhyyden.
Koulutus on kannattava investointi, joka tuottaa parhaiten, kun siihen sijoitetaan varhaisvaiheessa. Alakoulut ovat siksi erityisen tärkeitä inhimillisen pääoman tuottajia, mikä tarkottaa oppilaiden ja opettajien osaamista sekä oppimisen laatua ja oppimistuloksia. Koulutuksessa on kyse kansantaloudesta, jonka tuotto kertyy 10-60 vuoden kuluessa. Kvartaalitalouden logiikka ja lyhytnäköiset leikkaukset heikentävät tuottoa.
Maailmanpankki puhuu pääoman eri lajeista, kuten luontopääoma, fyysinen pääoma, sosiaalinen ja inhimillinen pääoma sekä taloudellinen pääoma.
Kyläkoulujen kohdalla voidaan puhua erityisen monenlaisesta pääomasta. Koulujen luonnonläheisyyttä voidaan hyödyntää monin tavoin opetuksessa ja se jättää läpi elämän kestävät jäljet ihmisen identiteettiin.
Sosiaalinen pääoma on kyläkoulujen erityisvahvuus; kyläläisten yhteistyöllä, eri-ikäisten yhdessä toimimisella sekä kokoontumisilla, talkootyöllä ym. myös suuri taloudellinen merkitys. Kun koulu lakkautetaan, nämä pääomat menetetään.
Kyläkoulujen yhteydessä puhutaan ”pienuuden suuruudesta”. Mikä on pienuuden ’salaisuus’? Oleellisinta on, millainen pedagogiikka toteutuu pienessä koulussa? Millainen opiskeluympäristö, ilmapiiri, ihmissuhteet, vuorovaikutus ym. on mahdollista rakentaa pieneen kouluyksikköön?
Sadat tutkimusyhteenvedot ovat osoittaneet, että pienten koulujen oppilaat pärjäävät yleensä paremmin jatko-opinnoissa; ne kasvattavat sitoutuneita ja parempia kansalaisia.
Pienet koulut ovat huomattavasti turvallisempia kuin suuret koulut. Vanhemmat sekä ympäröivä yhteiskunta osallistuu yleensä enemmän pienten koulujen toimintaan, millä on positiiviset seuraukset.
Pienessä kouluyksikössä on mahdollista toteuttaa joustavasti uudistuksia, jotka vastaavat yhteiskunnan nopeisiin muutoksiin. Modernin tieto- ja viestintäteknologian avulla voidaan saavuttaa suuren koulun ’etu’ eli opetusohjelman laajempi valinnanmahdollisuus.
EIRA KORPINEN
dosentti, opettajankoulutuksen emeritaprofessori
Jyväskylä
Kiitos Eira! Tässä meidän päättäjille pureskeltavaa. Toivottavasti kaikki virkamiehet ja päättäjät ovat sen verran valveutuneita että lukevat ja ottavat myös kantaa.
Suomi tarvitsee laadukasta koulutusta; globaalissa kilpailussa eivät riitä ”massatuotteet”, joita tuotetaan KOULUTEHTAISSA. USA:ssa (Kalifornia) jaetaan isot koulut pienemmiksi, koska niissä saavutetaan parhaat tulokset (luovuus, innovaatiot).
Tämähän ei ole pelkästään vain mielipide, kuten otsikossa mainitaan. Vaan tämä on tutkittua tietoa.