Viime marraskuussa 120 vuotta täyttänyt opisto on ehkä eniten postikorttikuviksi tullut kohde seudulla. Varsinkin Suolahdessa (1912 alkaen) oloaikana siitä on otettu kuvia joka vuosikymmenellä lukuisien kuvaajien näpsäytyksinä. Kuvaamisen kohokohtia ovat olleet rakennusten valmistuminen, juhlat ja opistoa ympäröivät maisemat. Värikuvakaudella on syntynyt myös opiston toiminnasta useita postikorttikuvia, joihin liittyy aktiivinen oppilastoiminta. Jos tätä opistoaihetta keräilee, on runsaudessa ja pienissä painoksissa melkoisesti haastetta. Tässä ensimmäisessä osassa joitakin Suolahden varhemman opistoajan keskeisiä kortteja.
Opiston vanhaa päärakennusta on kuvattu edestä ja takaa, mutta parhaiten ympäristöä kuvaavat kaksi ilmavalokuvaa ja Kirppuvuorelta sekä Suojärveltä otetut ”etusijalla luonto”-kuvat. Opisto on itse kustantanut useita kortteja ja ainakin kerran eräänlaisen postikorttialbumin painotuotteeksi, jossa selostetaan mainostarkoituksessa opiston sijaintia ja toimintaa neljän postikorttikuvan avulla. Näistä on sitten tehty varsinainen postikorttisarja kuvailuteksteineen. Tämä 50-luvun alussa tehty sarja muistuttaa noin 1928 tehdystä samantyylisestä postikorttisarjasta, jossa oli kuvattu opiston päärakennuksen sisäkoristeluita liittojuhlia varten.
Opiston aika armeijan ja sotasairaalan käytössä 1940-1945 ei ole korteille jäänyt kuin viittauksina. Valokuvia toki on tältäkin ajalta, kun opiston pihamaan täyttivät sotilaat ja hevoset. Korteilla niitä ei ole näkynyt, vaikka todennäköistä se kyllä olisi. Sen ajan kortit opistolta siis ovat harvinaisia, jos niitä löytyy.
Opiston kehittymisessä on useita mielenkiintoisia vaiheita, kuten oppilaiden talkoilla kesällä 1951 suorittama kunnostus, jossa laitettiin sisätiloja ja kalusteet uuteen uskoon puuseppinä ja maalareina. Oppilaat avustivat suurta keittiötä ja emäntä Eeva Sorria muun muassa puiden rahtaamisessa puuliesiä varten, mutta perunannosto jäi palvelusvälle (vrt. Ramin Kortit 29). Impi Sirkka järkyttyi 1947 huhtikuussa kun näki ikkunastaan, että kivitalon ullakko oli tulessa – palo johti suureen koko katon ja asuinkerroksen korjaustarpeeseen. Onnettomuus kuitenkin hyödynnettiin korottamalla samalla rakennusta yhdellä lisäkerroksella, jonka huomaa toisessa ilmakuvassa selvästi.
Suuri muutos opistolla tehtiin Sirkkojen ajan vaihtuessa uuden johtajaparin Eero ja Eine Rautavirran aikaan 1952 syksyllä. Laajan sisäremontin myötä vanhan rakennuksen kylmyys saatiin vuoden kestäneiden muutosten jälkeen hallintaan.
Suolahden opistoaikaan kuuluu myös kansankorkeakoulun perustaminen 1948. Siinä oli kaksi linjaa: yhteiskunnallis-taloudellinen ja maataloudellinen linja. Opiston aktiivisten opettajien ja oppilaiden vaikutus oli Suolahdessa lähes yhtä merkittävä kuin aikanaan Äänekoskella, sillä opistolla järjestettiin monenlaisia kansalaisjuhlia merkittävine vieraineen, lukuisia kursseja kesät talvet, ja opistolaiset vierailivat niin taloissa kuin tapahtumissa. Pitivätpä oppilaat Suolahdessa pyhäkouluakin. Eine Rautavirta kertoi, että opiston lukuisissa omissakin iltamissa saattoi olla peräti 18 ohjelmanumeroa – siis tavallisen työviikon parin tunnin iltatilaisuudessa.
Tämä ilmakuva on Albin Aaltosen varhaista tuotantoa ja siksikin erikoinen. Maisemassa näkyy 1952 valmistunut Asemakadun koulu ja ensimmäinen tunnettu kulkenut kortti on vuodelta 1953. Joissakin korteissa on takana teksti: ”Suolahti 6, Foto: A. Aaltonen, Jyväskylä”, joten äkkipäätä voisi arvella samalta lennolta ilmakuvia olevan Suolahdesta ainakin vielä viisi muuta – olisiko joku sellaisia nähnyt?
Tämä ilmavalokuva on Karhumäen veljesten nappaama 1935 juhannuksen alla. Vallilassa hohtaa 1928 valmistunut 2-kerroksinen uusi kivitalo ja näkyvät opiston pellot sekä saunaranta. Suora tie opistolle kertoo miten erillään oppilaat olivat sataman ja aseman menosta. Suojoen ympäristö oli varsin asumatonta ja kauempana Sörkänmäen teollisuusbuumi on jo heikentynyt.
Tällaisena luonnonläheisenä opistoa haluttiin ”markkinoida”, kun johtajina olivat Otto V. Sirkka (1920-1939) ja hänen puolisonsa Impi Sirkka (1939-52). Samastaa kuvasta on tehty ainakin kaksi eritavalla taitettua ja painatettua postikorttia , jotka WSOY kustansi 30-luvun lopulla ja sotien aikaan.
Kortin kirjoittaja kertoo sisarelleen, että Suolahteen on tultu sotasairaalaan viisi päivää aiemmin rintamalla haavoittumisen jäljiltä. Ilmeisesti siis Kannaksen suurhyökkäyksessä. Kaksi päivää kortin lähettämisen jälkeen painopiste siirtyy Kannakselta ja kortin kirjoittaja ”F.K” saattoi toipumislomansa jälkeen lopulta jäädä rauhan tilaan ? Korttiin painettu teksti ”Tyyni suviehtoo” kertoo miten kaukana Vallila oli taisteluista.
Helsinkiläinen valokuvaamo Matilainen otti kuvia opistosta 40-luvun puolivälissä. Jostakin syystä ne ovat varsin epäonnistuneita. Ylivalottuneita, rakeisia ja heikkolaatuiselle pahville teetettyjä. Ehkä kyse on säännöstelyajalle tutusta tarvikepulasta? Kolme erilaista korttia tunnetaan.
Useampikorttinen sarja on ilmeisesti 1920-luvun lopulta, jolloin Suolahdessa opisto otti vastaan jo toisen kerran valtakunnalliset kansanopistojen liittojuhlat (Äänekoskella kerran v. 1900). Korttitekstit kertovatkin vieraille opiston vieraanvaraisuudesta. Kortteja on tavattu postitettuna vuonna 1930, mutta pääosin ne ovat muistona säilytettyjä käyttämättömiä kappaleita. Tarkkaa tietoa erilaisten korttien lukumäärästä ei ole, tunnetaan 6 erilaista.
Lähteet:
Eevi Solanne (toim.), Keski-Suomen opisto 1894-1954 (1954).
Eine Rautavirta, haastattelu 2015
***
POSTIKORTTEJA ÄÄNESEUDULTA
Edesmenneen Raimo Lampisen (1953–2010) jättimäinen kokoelma seudun postikortteja on päätetty tarjota lukijoille tutkittavaksi. Tarkoitus on Lampisen kokoelmasta tehdä myöhemmin kuvateos, kunhan korteista saadaan lisää paikallista lisätietoa. Samalla perehdytään erilaisten postikorttien maailmaan.
ÄKS julkaisee Ramin Kortit -sarjassa aina sunnuntaisin ilmakuvakortteja, mainoskortteja, katunäkymiä, tapahtumia ja ryhmäkuvia. Kortteja on 1900-luvun alusta tähän päivään yli sadan vuoden ajalta.
Palautetta ja tietoja voi antaa netin kautta tai toimitukselle.
HEIMO SAVOLAINEN, TIMO ENÄKOSKI
