Kun uusi upea sellutehdas 1985 saatiin vauhtiin, ryhdyttiin ajattelemaan myös menneisyyttä. Asiaan ehkä vaikutti myös innolla 1984 perustettu Äänekosken kaupunginmuseo. Äänekoskella oli melkoinen paperi- ja selluhistoria takanaan – olihan vanha paperikonekin pyörinyt 80 vuotta, 1906-1987. Metsä-Serla päätti laittaa tehdasmuseon pystyyn ja tehdä myös multivisioesityksen historiasta. Metsä-Serlan viestintäjohtaja Pekka Kivelä alkoi rampata Espoosta kuvauskeikoilla Äänekoskella. Sen sijaan käytännön työt eli tehtaanmuseon näyttelyt rakensi ja multivisioon aineistot kokosi Soinisen Pekka .
Korttisarja syntyi, kun 1987 käynnistetty uusi hienopaperikone alkoi tehdä GalerieArt-tasoista taidepainoperia, jota kortteina piti kokeilla 1988. Varsinainen GalerieArt -tuotanto käynnistyi 1989 suurena menestyksenä.
Näitä kortteja ei ole koskaan myyty, vaan niitä jaettiin Metsä-Serlalta vieraille ja asiakkaille. Tehtaanmuseolla oli siihen aikaan hurja määrä kävijöitä, sillä Äänekosken uudet tehtaat kiinnostivat maailmanlaajuisesti. Hiivatehdas ja happotorni olivat myös (matkailijoiden kannalta onneksi) jo hävitetyt 1984-5. Suhteellisen pienipainoksiset kortit loppuivat jo muutamassa vuodessa tehtaalta ja tehdasmuseolta.
Tällaisten mainoskorttien elinkaari on varsin samanlainen kuin muidenkin erikoistilanteisiin painettujen korttien. Kun kortteja jaetaan ilmaiseksi pääasiassa niiden syntysijoilla, ne talletetaan hetken muistoiksi ja sitten ne käytetään tai heitetään pois. Tosin ne saattavat kulkeutua maailmalla kauaksikin. Painovuotenaan (1988) lähetetyt kortit ovat harvinaisuuksia ja enimmät ovat päässeet postiin aikavälillä 1991-1997. Käyttämättömiä kortteja on yhä hyvin tarjolla, melkeinpä ympäri maata.
Kortissa oli myös hirvenpäälogo, joka tehtaan seinässä viehätti monia. Metsä-Serlalle (yhtiön nimenä 1987-2001, sitten M-Real ,sitten 2012 Metsa Board) sen suunnitteli kuulu professori, graafikko Erik Bruun. Tämä kortti on – harvinaista kyllä – lähetetty Äänekoskelta 1989.
Metsä-Serlan hirvenpäälogon arvellaan syntyneen konsernin pääjohtaja Kari Jordanin (s.1956) hirvenmetsästysharrastuksen myötä. Se ei pitäne paikkaansa, koska Jordan oli 1979-2004 pankkihommissa ja vasta 2004 Metsäliiton toimitusjohtajana. Metsä-Botnian sellutehtaan rakentamisen johdossa oli vuodesta 1982 Timo Poranen, joka jatkoi yhtiön toimitusjohtajana ja valittiin Metsä-Serlan toimitusjohtajaksi 1990. Poranen (1943-2012) oli erittäin aktiivinen Äänekosken hirvenmetsästysseurassa, joten hänen kauttansa hirvenpään logon synty voi osua oikeaan. Poranen vietti viimeisinä vuosinaan suuren osan Sumiaisissa kesämökillään. Hirvenpäälogossa voidaan kuudessa piikissä nähdä myös Metsäliitto-konsernin osat, joten selityksiä löytyy. Vuonna 2012 logo uusittiin (Petteri Järvelin, SEK&GREY:n graafinen johtaja ) ja sarvipiikeistä kaksi keskimmäistä muuttuivat nysiksi. Logolle tuli kirkkaanvihreä väri ja hirvenpäältä katosivat myös korvat. Samalla uusi Metsäliitto, nyt nimellä Metsä Group, otti uudistetun logon tunnuksekseen ja kuoppasi vanhan kolmen kirveen logonsa.
Tehtaanmuseo oli todellinen elämys kävijöille – niin metsä- ja metsäteollisuudessa työskenneille kuin tietämättömille. Parinkymmenen minuutin multivisioesitys oli korkeatasoinen niin teknisesti kuin kerronnaltaan. Eipä ihme, että valmistaja ja teknisestä toteutuksesta vastannut helsinkiläinen Smile Audiovisual Oy (1984 – ) on voittanut lukuisia palkintoja maailman festivaaleilla, ja on yhä hyvässä vedossa.
LÄHTEET:
Pekka Kivelän muistokirjoitus Helsingin sanomissa 28.8.2012
Pekka Soinisen haastattelu 1/2016
Kari Jordanin CV, http://www.metsaboard.com/Sijoittajat/Hallitus/Pages/default.aspx (13.2.2016)
http://www.smileaudiovisual.fi/
***
POSTIKORTTEJA ÄÄNESEUDULTA
Edesmenneen Raimo Lampisen (1953–2010) jättimäinen kokoelma seudun postikortteja on päätetty tarjota lukijoille tutkittavaksi. Tarkoitus on Lampisen kokoelmasta tehdä myöhemmin kuvateos, kunhan korteista saadaan lisää paikallista lisätietoa. Samalla perehdytään erilaisten postikorttien maailmaan.
ÄKS julkaisee Ramin Kortit -sarjassa aina sunnuntaisin ilmakuvakortteja, mainoskortteja, katunäkymiä, tapahtumia ja ryhmäkuvia. Kortteja on 1900-luvun alusta tähän päivään yli sadan vuoden ajalta.
Palautetta ja tietoja voi antaa netin kautta tai toimitukselle.
HEIMO SAVOLAINEN, TIMO ENÄKOSKI
