Äänekosken suorimpia teitä Kotakennääntien lisäksi on Keskuskatu, joka muotoutui jo 20-luvulta ja kasvoi pituutta vielä vuosikymmeniä. Alkupää Viiskulmassa oli ensin pelkkä kuja, mutta 30-luvulta jo hyvänlaisena tienä. Kun Viiskulma siirtyi 1952 ylemmäksi, tuli Keskuskadulta suora yhteys pääväylille. Kun Keskuskadun varrella olivat matkustajakodit Päivölä ja Puura sekä Työväentalo, oli se myös merkittävä kakkoskulkutie kyläkulttuurille.
Keskuskadulla kulki vielä 50-luvun lopulla lehmiä, kun Puuran lehmät vietiin kesäksi hakaan. Ne paimennettiin Keskuskatua pitkin Saariston ja Nyholmin talolle, josta tie johti alas vasemmalle Kotisuon hakaan ja jätettiin sinne kesäksi – Puurasta käytiin ne lypsämässä aamuin illoin. Myös kauempana olevalle Korvenniitylle (nykyinen teollisuusalue ja junarata) lehmät joskus pääsivät. Keväinen hakaanvienti oli melkoinen tapaus, josta Keskuskadun omakotitaloasujat eivät jääneet osattomiksi – Puuran lehmät tulivat myös karkumatkoistaan kuuluisiksi, käyden mm. Äänekosken torilla. Lehmien nimiä: Kyitönen, Muikula, Verkuna, Rusina, Ihana, Ryökynä, Oma.
Keskuskadun alku oli hieman sekava, kun Osuuskaupan ja Härkösen (Kuutin) kahvilan välistä kuljettiin kapeaa polkua varsinaiselle Keskuskadulle ja vähän leveämmin Kummun kahvilan ja Härkösen välistä. Tästä Osuuskaupan katolta otetussa kuvassa näkyy hyvin miten talousrakennukset sekoittivat alkupäätä. Keskellä on Päivölän matkustajakoti ja sen jälkeen Lehmosen ja Korpelan talto. Taustalla näkyy Hirven komea rakennus (1938-9), jossa ei ole vielä 1949 valmistunutta laajennusta elokuvateattereineen.
Karhumäen vuoden 1939 ilmakuvasta näkyy Keskuskatu ja sen alapuolinen Kotisuo varsin hyvin. Siitä voi myös vertailla nykypäivän tilannetta, kun Koulunmäen koulu antaa hyvän kiinnekohdan ja aivan oikeassa laidassa oleva pieni tumma Lyyli Rahkosen mökki, jossa monien tuntema Eino Rahkonen oli lähtöisin.
Keskuskadun kaikki postikorttikuvat ovat harvinaisuuksia. Valokuviakaan ei joka kodin albumeissa ole nähty. Karhumäen ilmakuva on hyvin harvinainen – varsinkin postitettuna.
Lähteet: Eine Rautavirran ja Matti Kaleniuksen haastattelu (2015) Kaija Rautavirta: Puuran perheen elämää Äänekoskella 1920-1950-luvuilla (2005, moniste) Erik Relander: Äänekoskea ja äänekoskelaisia (2010) – Anja Hytösen ym. kartan mukaan.
***
POSTIKORTTEJA ÄÄNESEUDULTA
Edesmenneen Raimo Lampisen (1953–2010) jättimäinen kokoelma seudun postikortteja on päätetty tarjota lukijoille tutkittavaksi. Tarkoitus on Lampisen kokoelmasta tehdä myöhemmin kuvateos, kunhan korteista saadaan lisää paikallista lisätietoa. Samalla perehdytään erilaisten postikorttien maailmaan.
ÄKS julkaisee Ramin Kortit -sarjassa aina sunnuntaisin ilmakuvakortteja, mainoskortteja, katunäkymiä, tapahtumia ja ryhmäkuvia. Kortteja on 1900-luvun alusta tähän päivään yli sadan vuoden ajalta.
Palautetta ja tietoja voi antaa netin kautta tai toimitukselle.
HEIMO SAVOLAINEN, TIMO ENÄKOSKI
