Sairaalasänky on vaarallinen paikka – jos sinne jää!


Vaarallisin paikka sairaalassa on potilassänky – jos sinne jää! Päivystyksen tarkkailupaikalta osastolle siirtyvä potilas pääsee pian kuntoutustiimin käsittelyyn.

Äänekosken terveyskeskussairaalan osastolla on 40 potilashuonetta, mutta usein potilaita on enemmän. Osastolla toimii kolme tiimiä, joissa jokaisessa hoidetaan akuuttihoitoa tarvitsevia potilaita kuntouttavalla ja toimintakykyä ylläpitävällä työotteella.

 

– Kolmostiimi lähti hartiavoimin vuonna 2017 edelleen kehittämään kuntouttavaa toimintaa ja -työotetta osastonhoitajien ja hoitajien ideoimana. Hoitajat kouluttautuivat työnsä ohessa terveyden ja toimintakyvyn erikoisosaajiksi. Tiimi on saanut matkan varrella ohjausta ja tukea ulkopuoliselta kouluttajalta toiminnan kehittämiseen. Kehittäminen jatkuu työnteon yhteydessä edelleen, kertoo kuntoustustiimin Henna Puustinen.

Potilaat ohjautuvat kuntoutustiimiin tulosyyn mukaan. Syitä voivat olla muun muassa aivohalvausten tai leikkausten jälkitilat, erilaiset neurologiset sairaudet kuten Parkinsonin tauti.
– Potilaita tulee osastolle Kuopion yliopistollisesta keskussairaalasta, Keski-Suomen keskussairaalasta osastoilta sekä päivystyksistä, lääkäreiden vastaanotoilta ja Äänekosken terveyskeskuksen omasta päivystyksestä, Riitta Leppänen laskee.

Kuntoutustiimissä hoidetaan myös muita kuin kuntoutuspotilaita. Potilailla voi olla erilaisia pitkäaikaisen sairauden pahenemisvaiheita, kuten sydämen vajaatoiminta, tai infektioita. Hoitajien työtä kuntoutuksen lisäksi ovat esimerkiksi elintoimintojen tukeminen, erilaiset mittaukset ja testit, haavahoidot ja kivun lievitys sekä perushoito kuten pesuissa avustaminen.

– Jos lääketieteellisesti ei ole enää mitään tehtävissä sairauden parantamiseksi, tavoitteena on elämän loppuvaiheen hyvä hoito, kuntoustustiimistä kerrotaan.

LEIKKAUSPOTILAAT tulevat usein keskussairaalasta Äänekosken osastolle jo leikkauksen jälkeisenä päivänä.

– Aluksi on tärkeää huolehtia riittävästä kivun lievityksestä, jotta kuntoutuminen pääsee mahdollisimman pian alkuun. Lisäksi huolehditaan tarvittavasta nesteytyksestä ja lisäravinnosta, hyvästä hemoglobiinitasosta ja varmistetaan, ettei potilaalla ole kuntoutumista estävää tulehdustilannetta. Lääkärin päätöksellä aloitetaan osaston fysioterapeutin ja kuntohoitajan toteuttama fysioterapia. Potilas on nyt kuntoutuja, Leppänen sanoo.

Osastolla kaikki toiminta pyritään miettimään kuntoutujan omatoimisuuden ja toimintakyvyn kannalta.

– Alussa kuntoutujalta kysytään omaa kuntoutumisen tavoitetta. Usein se on pääsy takaisin omaan kotiin ja pärjääminen siellä mahdollisimman omatoimisesti. Pienikin omatoimisuuden lisääntyminen antaa kuntoutujalle uskoa omaan toipumiseen ja tuo kotiutumista lähemmäksi, Puustinen muistuttaa.

KUNTOUTUMINEN on yhteistyötä potilaan ja omaisen kanssa. Omaista tuetaan osallistumaan aktiivisesti. Kuntoutujalta sekä omaiselta saadaan arvokasta taustatietoa kuntoutujan aiemmasta toimintakyvystä.

– Heidän kanssaan voidaan tarkastella mahdollisia kodin riskitekijöitä, jotka voivat viivästyttää kotiin palaamista. Kuntoutuminen alkaa kivunlievityksestä, asentohoidosta, rohkaisusta ja ohjaamisesta perusliikkumiseen. Ensimmäinen tavoite on päästä ylös sängystä. Seuraavaksi opetellaan liikkumaan ja varaamaan oikein tarkoitukseen sopivalla apuvälineellä. Tavoitteena on toimiminen mahdollisimman omatoimisesti omien voimavarojen mukaan, kuntoutustiimiläiset sanovat.

Mielialan tukeminen ja ilon luominen ovat kuntoutumisessa avainasemassa. Omaisten ja läheisten tapaaminen sekä kotikäynnit tukevat tätä. Ruokailu muiden kuntoutujien seurassa parantaa ruokahalua ja antaa näkökulmaa toipumiseen sekä arvokasta vertaistukea. Sairaalasta voi löytää uuden ystävän.

Kuntoutumisen etenemistä seurataan. Keskiviikkoaamuisin kokoontuu moniammatillinen työryhmä, jossa tarkastellaan kuntoutujien edistymistä ja pohditaan jatkokuntoutuspaikkaa tai kotiutumisajankohtaa sekä kotona tarvittavia apuvälineitä sekä palveluja. Ohjenuorana toimii potilaan oma näkemys ja tavoite liikkumiselle. Moniammatilliseen työryhmään kuuluvat osastonhoitaja, fysioterapeutti, kuntohoitaja, kotiutushoitaja, toimintaterapeutti sekä tiimin sairaanhoitaja.

– Kuntoutujan on mahdollista osallistua osastolla kuntohoitajan tai toimintaterapeutin järjestämään ryhmätoimintaan yksilöfysioterapian lisäksi. Tarvittaessa saa puheterapiaa, keskusteluapua masennushoitajan tukemana ja päihteettömään arkeen tukea päihde- ja mielenterveyshoitajilta.

SAIRAALA ON akuuttisairaala, jossa hoidetaan alkuvaihe, joten kuntoutujan kuntoutuminen jatkuu vielä kotiutumisen jälkeenkin.

– Jatkokuntoutuminen ja tuki siihen määräytyvät yksilöllisesti. Toisinaan riittää perusliikkuminen kotona, fysioterapeutin jumppaohjeet ja arkiaskareet, mutta joskus tarvitaan eri asiantuntijoiden tukea. Yksilöllinen fysioterapia voi jatkua myös omakustanteisesti. Omaisten ja ystävien rooli korostuu myös toipumisessa sekä kuntoutumisen tukemisessa. Ihmisen eheytyminen vaatii rakkautta ja tukea, kuntoutustiimistä sanotaan käsi sydämellä.

Hyvinvointia yhdessä -palstan kirjoittivat Äänekosken terveyskeskuksen kuntoutustiimiläiset Henna Puustinen ja Riitta Leppänen 

Vastaa