ÄKS

174-senttisen ei kannattanut satsata pitkien miesten lajeihin – Antti-Pekka Nikulasta tuli kansainvälisen tason futaaja

12.06.2022 20:19 (muokattu 14.06.2022 20:54)
Antti-Pekka Nikula keskittyy nykyisin kuntoilemaan mailapelien parissa. Kuvan otti Nikulan tenniskaveri, JYPin entinen tähtipelaaja Tuomas Pihlman.

Pähkäily loppui samalla hetkellä, kun Repe Rantanen tuli juttusille 15-vuotiaan Antti-Pekka Nikulan kanssa kesällä 1981. Korkeushypyssä ja koripallossa jo Suomen mestaruuden voittanut ”Nikke” päätti keskittyä futikseen, vaikka joukkue pelasi vain kolmosdivaria. Lopulta Nikula nousi nuorten maajoukkueeseen ja pääsi pelaamaan Mikkelissä jopa UEFA-cupia. 

Äänekosken Urheilijoiden Arttu Mattila voitti viime kesänä korkeushypyn miesten SM-kultaa tuloksella 210.

Vaatimaton tulos parhaimmillaan 221 hypänneelle Artulle, mutta mittakaava on valaiseva. Äänekoskella kun on ollut aiemminkin korkealle ponnistavia miehiä.

Tai tarkemmin kaksi junnua, jotka Mattilan tapaan ovat myös korkeushypyn Suomen mestareita.

Toinen näistä junnuista on nykyisin Jyväskylässä opettajana toimiva 56-vuotias Antti-Pekka Nikula.

– Jos olisin tosissani jatkanut korkeushyppyä, 210 tai vähän sen päälle olisi ollut maksimini, parhaimmillaan 203 sentin korkeudella olleen riman ylittänyt Antti-Pekka Nikula arvioi.

ENNÄTYKSENSÄ Nikula hyppäsi Peurungan hallissa helmikuussa 1983. Samassa kisassa Nikulaa korkeammalle ponnisti ikä- ja seurakaveri Jari Parantainen: 206.

Samana kesänä Äänekosken Urheilijoita edustanut parivaljakko voitti seuralle 18-vuotiaiden joukkuekisan SM-kultaa Lahdessa.

Lahjoistaan huolimatta – ja valmentaja Ilpo Vesterisen toiveiden vastaisesti – molemmat  lopettivat pian patjoille pomppimisen. ”Nikestä” tuli myöhemmin jalkapallon SM-sarjapelaaja Mikkelin Palloilijoissa, kun taas ”Zaire” kohosi koriksen SM-sarjaan Huimassa.

Antti-Pekka Nikula heitti korkeushyppypiikkarit ja koristossut sivuun ja veti futisvermeet päälle.

KORIPALLO OLI vaihtoehto myös Nikulalle. Korkeushypyn tapaan koripallokin toi Suomen mestaruuden, kun Hiskinmäen yläaste osoittautui keväällä 1981 valtakunnan ykköseksi.

B-poikien SM-sarjaa Nikula pelasi Huimassa kaudella 1980–81. Kuuden parhaan jatkopeleihin selvinneessä joukkueessa Nikulan takamiesparina pelasi Huiman kaikkien aikojen koripalloilijoiden joukkoon myöhemmin noussut Risto Kotilainen. Ja tietysti myös korkeuskollega Parantainen.

Nikulan lajivalikoimaan kuului myös keilailu. Kaiken ytimessä olikin talvisaikaan Hiskinmäen palloiluhalli. Paikka tuli enemmän kuin tutuksi.

– Alakerran maapohjahallissa yleisurheiltiin ja pelattiin jalkapalloa, keskikerroksessa oli keilahalli ja yläkerrassa pelattiin korista.

VAIKKA KORIPALLO sujui ja parhaat korkeushypyt olivat vielä edessä, Nikula valitsi kesällä 1981 päälajikseen jalkapallon. Siitä huolimatta, että Huima pelasi tuolloin vaatimattomasti kolmosdivarissa Reijo Rantasen valmennuksessa.

Äänekoskelle palanneen SM-sarjan entisen maalikuninkaan sanalla oli painoarvoa loppukesästä 16 vuotta täyttäneen Nikulan korvissa.

– Repe pyysi mukaan treeneihin. Se oli käännekohta. Pääsin pelaamaankin ja tein muutaman maalin. Jalkapallo vei mennessään, Nikula muistelee.

LAJIVALINTAA Nikula kuvaa luontaiseksi. Sitä se oli jo ihan fysiologisista syistä: 174-senttisenä oli turha unelmoida huipputasosta korkeushypyssä ja koripallossa. 

– Realiteetit on realiteetteja.

Intoa korkeushyppyyn laski osaltaan sekin, että 80-luvun alussa 210 sentin hyppääjiä oli Suomessa vuosittain noin 20. Kesällä 2021 määrä oli enää neljä. Kesällä 2017 Kalevan kisoissa hypättiin pronssille tuloksella 204 – eli vain senttiä Nikulan ennätystä paremmalla tuloksella.

– Koriksen puolella lajivalinnastani tuli yleisurheilua enemmän keskustelua. Vielä enemmän puhuttiin kuitenkin siitä, voiko kokoomuksen kansanedustajaehdokkaan poika edustaa TUL:n seuraa.

Vapaa-aikaansa Nikula viettää Sulkurannan siirtolapuutarhassa Jyväskylän Kuokkalassa.

ANTTI-PEKAN ISÄ, Äänekosken lukion rehtorina toiminut Antti Nikula (1933–1997) muistetaan kovana urheilumiehenä ja kuntapäättäjänä.

– Isän puolelta ei tullut painetta, mutta kyllähän se paikallisia kokoomuslaisia puhutti. Isoveli toimi tässä onneksi tienraivaajana.

Kuusi vuotta vanhempi Jukka-Pekka Nikula valitsi aiemmin koripallon. Siihen hänelle oli 186-senttisenä pikkuveljeään paremmat edellytyksetkin. Huiman jälkeen vanhempi Nikula jatkoi muun muassa HoNsUssa ja ylsi aina miesten SM-hopealle.

Nuorempi Nikula aloitti koripallon Huimassa isoveljensä jalanjäljissä minipoikaiässä. Futis tuli mukaan kuvaan vasta 12-vuotiaana.

– Lähdimme aina kesäksi mökille Kuhmoisiin. Vanhemmat eivät voineet jättää minua Äänekoskelle, kun olin pienempi. 

NUOREMPI NIKULA eteni jalkapalloilijana nuorten maajoukkueeseen ja seuratasolla Kuopion Elon kautta Mikkelin Palloilijoiden SM-sarjajoukkueeseen. Viiden MP-kauden jälkeen keskikenttämiehen peliura päättyi vain 27-vuotiaana polvivammoihin.

MP oli 90-luvun taitteessa Suomen huipulla. Nikula voitti mikkeliläisten paidassa SM-hopean ja SM-pronssin ja pääsi mukaan myös europeleihin.

Suomen mestaruutta Nikula ei futiksessa kuitenkaan saanut – toisin kuin korkeushypyssä ja koripallossa!

YLEISURHEILUN kehittämä fysiikka näkyi Nikulan esityksistä nurmella. Aseina olivat hyvä kehonhallinta, nopeus ja kimmoisuus. Viimeksi mainittua Nikula kehitti tiedostamattaan kotitalossa Mustassaniemessä jo lapsena.

– Meillä oli sellainen kaksi kertaa viisimetrinen uima-allas, jonka pohjalta hypin aina varmaan tunnin, kaksi ylös. Tavoitteena oli hypätessä saada napa mahdollisimman paljon veden pinnan yläpuolelle.

– Vesi oli kova vastus!

PONNISTAMINEN lähes 30 senttiä oman pään yläpuolella olevan riman yli on kova suoritus. 188-senttinen Arttu Mattila on pistänyt muutaman sentin paremmaksi.

Nikula veti korkeushyppypiikkarit jalkaan viimeisen kerran kesällä 1987 Kuopiossa.

– Kokeilin, pääsisinkö vielä kahdesta metristä. 198 meni, mutta siihen se jäi.

– Vielä nykyisin käyn kerran kesässä Harjun kentällä laittamassa riman kahteen metriin ja ihmettelemässä, miten ihmeessä olen joskus päässyt tuosta yli!

Jyväskylän koulutuskuntayhtymän Gradian palveluksessa liiketoiminnan ja työelämäpalveluiden opettajana toimiva Antti-Pekka Nikula työssään.

OIKAISU ÄKSÄN PRINTTILEHTEEN: Tämän jutun printtiversiossa 25. toukokuuta (X292) kerrottiin, että Nikulan ennätys korkeushypyssä olisi vaihto-oppilaana USA:ssa hypätty 206. Nikula muisti väärin: hän hyppäsi keväällä 1984 Lynbrookin lukiossa San Josessa, Kaliforniassa tuloksen kuusi jalkaa, seitsemän tuumaa (6´7”) eli noin 200,7 senttiä.

– Muistin, että se oli 6´9”, internetistä tiedon löytänyt Nikula pahoittelee.

– Mutta koulun ennätys se näyttää olevan edelleen!

Artikkeli on osa ÄKSän juttusarjaa Huiman historiallisesta kesästä 1982. Huima-futiksen 80-lukua voi muistella myös tässä Facebook-ryhmässä.

Lue lisää: Kun Repe tuli, kaikki muuttui – juttusarja Huima-futiksen 1980-luvusta alkaa

Lue lisää: Huima 1982: Hilpinen ja Nikula murskasivat VPS:n – takalinjan löysästä roikusta tuli lopulta voittomaali

Vastaa

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKISANOMAT OY
Torikatu 4, 44100 Äänekoski
Ma-to 9–13 • Pe suljettu
Puhelin 040 565 0941

TOIMITUSmarjo@aksa.fi
Marjo Steffansson
päätoimittaja 040 841 2945

MARKKINOINTIilmoitus@aksa.fi
Pirjo Hakkarainen
myyntipäällikkö 040 565 0941
Marjut Kinnunen
myyntineuvottelija 040 730 4234
etunimi@aksa.fi

ILMOITUSVALMISTUS JA -AINEISTO
ilmoitus@aksa.fi

Tietosuojaseloste »
© Äänekosken Kaupunkisanomat Oy

AD Alfred
Elysium Solutions Oy