Keskuskeittiön paikka jumitti valtuustoa – talousarvio hyväksyttiin

Kaupunginvaltuuston vuoden viimeinen kokous venyi ja paukkui ja tunteita kuumensi keskuskeittiön sijoituspaikka Suolahteen. Omituisten vaiheiden jälkeen keskuskeittiön paikaksi nuijittiin Suojarinne.

Äänekosken kaupunkistrategia ja talouden vakauttamissuunnitelmat ohjaavat tilojen suunnittelua. Se tarkoittaa, että tuloksellisuutta tulee tehdä, palvelutapoja tulee kehittää ja taloudellisuutta parantaa. Kaikkia toimintoja määrittelevät vähenevät resurssit.

Tekninen toimi on tarkastellut keittiöverkoston kehittämistä edellä mainituista lähtökohdista. Tarkastelua on tehty kouluverkkosuunnittelun aikana, investointiohjelmien suunnittelujen yhteydessä sekä yhdessä muiden hallintokuntien kanssa.

Liiketoiminnallisena perusteluna, sekä kaupungille edullisimpana vaihtoehtona huomioiden rakentaminen, palveluntuottamisen resurssit, turvallisuus ja logistiikka, joten valtuustolle esiteltiin, että uusi keskuskeittiö rakennetaan laajentaen nykyistä Suojarinteen keskuskeittiötä.

VALTUUSTOSALIIN tuotiin jopa epäilys, että keskuskeittiö olisi ujutettu vaivihkaa talousarvion joukkoon.

– Olen pöyristynyt, että kaupunginhallitukseen tuotiin asia niin, ettemme todellakaan nähneet mitään laskelmia asiasta ja tuotiin päätettäväksemme talousarvion yhteydessä. Kaupunginjohtaja muutti esitystä kokouksessa ja päätettiin, että valtuutetuille toimitetaan laskelmat ennen valtuuston kokousta. Kaupunginhallituksella ei ole ollut minkäänlaista paperia käsissään päätöstä tehdessään. Kyse on isosta asiasta eli ruuasta. Haluamme että meidän koululaisilla on hyvää ruokaa. Tällä päätöksellä siirretään 1300 ruokailijan ruoka kuljetettavaksi, ruuan laatu kärsii. Valmistelu on ollut ala-arvoista, Merja Närhi (sd) tykitti.

Kaupunginjohtaja Matti Tuononen oli toista mieltä. Hän muistutti, että asia esiteltiin hallitukselle kolme viikkoa ennen kuin se tuotiin hallituksen päätettäväksi.

– Mukana oli ruokapalvelupäällikkö ja tekninen johtaja, Tuononen muistutti.

Keskustan Leila Lindell muistaa, että delegaatio on asiaa käynyt esittelemässä.

– Asia esiteltiin meille verbaalisessa muodossa. Oletimme, että saamme asiasta paperiversion kustannushyötyanalyyseineen. Asia tuli eteen yllättäen talousarvion esityksen yhteydessä. Oletimme, että asiasta tulee erillinen esittelyteksti. Tämä on mennyt nyt näin ja tästä täytyy ottaa opiksi. Laskelmat jotka olemme nyt saaneet ovat sellaiset kuntatalouden näkökulmasta ja myös ruuan laatu huomioiden, että on ihan järkevää toteuttaa yhdessä. Vaihtoehto on varteenotettava, mutta tapa millä asia valmisteltiin ei ollut paras mahdollinen, Lindell sanoi.

Jaana Tani (vihr) kantoi huolta yhden keittiön haavoittuvuudesta.

– Onko meillä varajärjestelmää, jos tapahtuu jotain? Jos meidän ainoa keskuskeittiömme onkin syystä tai toisesta toimintakyvytön miten sitten käy, Tani huolehti.

Opetus- ja kasvatusjohtaja Ville Härtsiä ei koe asiassa ongelmaa.

– Meidän isoissa yksiköissämme on jakelukeittiöt, jotka voivat kriisin tai muun sellaisen sattuessa valmistaa ruokaa. Tällä hetkellä jakelukeittiöt valmistavat lisukkeet ja näin ollen meillä on turvalliset ja hyvät olosuhteet valmistaa häiriötilanteessa sapuskaa, Härtsiä sanoi ja painotti rationaalisen ajattelun suuntaan.

Sirpa Martins (vas) sanoo hallitukseen saaneen tarvittavan määrän informaatiota. Ja muistaa, että hallitus edellytti valtuuston saavan asiasta lukuja ja tietoa.

– Hallitukselta edellytettiin päätöstä jota ei ollut listalla. Tilanteessa saimme numeroita ja laskelmia ja keskustelimme keskittämisen ideologiasta. Porukalla sovimme, että näin toimitaan, ei tässä olla kiireellä meitä painostettu. Olen sitoutunut asiaa käsiteltävän näin, ja hyvä, että valtuutetut saivat myös asiasta riittävästi tietoa ennen talousarvion lukkoon lyömistä kuten hallituksena edellytimme.

Pitkän keskustelun jälkeen Simo Salmelin (sd) esitti asian lähettämistä uudelleen valmisteluun. Rolf Nyholm (sd) kannatti esitystä. Pian kuitenkin Risto Kumpu (kesk) huomasi, että puheenjohtaja ei ole avannut keskustelua käyntiin nuijan kopautuksella.

– Pyydän tarkastamaan sen, avasiko puheenjohtaja esittelyn jälkeen keskustelun. Kysymyksiä esitettiin, mutta avattiinko keskustelu, Kumpu kysyi.

Ei avattu.

Tässä vaiheessa tekninen johtaja Tommi Rautjärvi puuttui keskusteluun.

– Kun asiaa esiteltiin hallituksessa, niin kukaan ei sanonut ei, kun kysyin mennäänkö tällä suunnitelmalla eteenpäin. Kaikki nyökytteli päätä ja tuli voimakkaita kannanottoja puolesta. Jos kysytään, että jatketaanko suunnittelua, ja kaikki nyökkäilevät, niin kyllä mä oletan, että silloin mennään eteenpäin. On todella turhauttavaa tehdä kolme viikkoa laskelmia, joita kukaan ei katso. Tämä on raivostuttavaa, ja joka kerta sama homma, Rautjärvi sanoi.

Piia Flink-Liimatainen (kd) käytti työjärjestyspuheenvuoron.

– Puheenjohtaja Tiusanen avasi alkuun keskustelun. Valtuutetut lähtivät kyselemään asiasta, enkä näe, että asiaa on esitetty. Olemme vasta kyselleet, mutta kukaan ei ole tehnyt meille esitystä. Odottaisin, että meille olisi asia esitelty lukuineen päivineen, että me kyetään tekemään päätös tänä iltana, Flink-Liimatainen toivoi.

Lindell toivoi, että puheenjohtaja avaisi keskustelun jonka jälkeen pöydälle jättäminen voidaan käsitellä.

– Keskustelua ei olla avattu. Nuija ei ole kopsahtanut, Lindell muistutti.

Tiusanen paukautti toiveesta nuijaa ja avasi keskustelun. Salmelin esitti pöydälle jättämistä, eikä asiaa enää kannatettu.

KESKUSKEITTIÖN paikka on siis Suojarinteellä. Talousarvio hyväksyttiin siinä sivussa.

– Keskuskeittiön paikkapäätös on surkea. Tämä on susi jo syntyessään. Olen vastuussa oppilailleni, millaista ruokaa lukiossa syödään. Toimintatapa, jolla asia valmisteltiin ei ollut asiallinen, lukion rehtori ja kaupunginvaltuutettu Tani harmitteli kokouksen jälkeen.

Seppo Hänninen (kesk) sanoi rivivaltuutettuna saaneensa tarpeeksi informaatiota päätöksenteon edellytykseksi.

– On sitten tapahtunut mitä tahansa, niin valtuutetut ovat olleet tietoisia mistä päätetään. Informaatiota on saatu riittävästi päätöksentekoa varten, Hänninen sanoo.