Voitto alle 20 000 asukkaan sarjassa on koko tarkastuslautakunnan yhteiselle työlle merkittävä saavutus. Joukkueemme on osaava ja toimiva kokonaisuus, ja puheenjohtajana olen siitä hyvin ylpeä. Hyvä me! Äänekosken tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Leila Lindell kommentoi.
– Tarkastuslautakunnan vuosi on ollut jälleen aktiivinen ja työntäyteinen. Arviointityön ohella lautakunta on halunnut tämän valtuustokauden aikana kehittää kaupungin tarkastustoimen työtä suuntaan, joilla voimme auttaa kaupunkia kehittämään johtamisjärjestelmäänsä ja pääsemään kaupunkistrategiansa tavoitteisiin.
KPMG:n järjestämässä valtakunnallisessa Vuoden Arviointikertomus -kilpailussa Äänekosken kaupungin arviointikertomus vuodelta 2022 palkittiin Suomen parhaana alle 20.000 asukkaan sarjassa. Perusteluissa kiitettiin mm. sitä, että kertomuksen painotus on onnistunut, arvioinnin kohteet ovat olennaisia ja ne on selkeästi määritelty, ja Äänekosken kaupungin tarkastuslautakunta toteuttaa perustehtäväänsä uskottavalla tavalla.
Parhaiden arviointikertomusten taso on noussut
Tarkastuslautakuntien tehtävänä kunnissa on arvioida valtuuston asettamien tavoitteiden toteutumista sekä kunnan toiminnan tuloksellisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta. Arvioinnin tulokset raportoidaan vuosittain arviointikertomuksen muodossa.
Arviointikertomuskilpailu toteutettiin yhteistyössä KPMG: ja Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekunnan kanssa. Tampereen yliopiston opiskelijoista koottu arviointiryhmä analysoi ohjaavan professorin Lasse Oulasvirran ja HT Pekka Kettusen johdolla vuoden 2022 arviointikertomukset ja esitti analyysin tulokset kilpailun tuomaristolle. Voittajat valitsi asiantuntijoista koottu riippumaton tuomaristo, jonka puheenjohtajana toimi professori Jarmo Vakkuri Tampereen yliopistosta.
– Tämän vuoden kuntien ja kuntayhtymien arviointikertomuskilpailu osui julkisen hallinnon muutosvaiheeseen, jossa hyvinvointialueet aloittivat toimintansa. Kilpailun tavoite on tukea tarkastuslautakuntien arviointityön laadun kehittämistä, ja näin varmistaa julkisen toiminnan tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta. Tällaisen tiedon tarve korostuu entisestään tulevaisuudessa, Jarmo Vakkuri arvioi.
– Tämän vuoden kilpailu osoittaa parhaiden arviointikertomusten tason huomattavan nousun vuosien mittaan. Samalla kertomusten kirjo osoittaa, että varsinkin pienemmissä kunnissa ja kuntayhtymissä arviointityössä on vielä paljon kehitettävää. Toivomme, että kilpailu antaa eväitä ja innostaa myös pienemmin resurssein toimivia tarkastuslautakuntia löytämään uutta näkemystä arvioinnin tekemiseen, toteaa KPMG:n julkishallinnon tilintarkastus- ja varmennuspalvelujen johtaja Juha Huuskonen.
Hyvällä yhteistyöllä voittoon
– Opimme kisassa, että arviointikertomuksen sisällössä hyvä keskittyä olennaiseen. On hyvä keskittyä kaupunkistrategiassa tehtyihin valintoihin kuin muihinkin tarkastuslautakunnan arviointikohteiksi valitsemiin prosesseihin ja järjestelmiin, Äänekosken tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Leila Lindell kertoo.
Lindellin mukaan kertomuksen rakenne, painotukset ja tarkastelun analyyttinen ote on eduksi ja suosituksista tulee rakentua tärkeä osa arviointikertomusta.
– Onnistuneella arviointikertomuksella pystymme tuottamaan lisäarvoa niin valtuustolle kuin kuntalaisille.
Äänekosken tarkastuslautakunnan toiminta on strategian mukaisesti osallistavaa. Kaikilla lautakunnan jäsenillä on selkeä rooli arviointikertomuksen pohjatyön valmistelussa ja tietojen keräämisessä. Tällainen työskentelytapa aktivoi kehittävään otteeseen ja asioihin paneutumiseen.
– Erittäin tärkeänä asiana näen myös Keski-Suomen kuntien sekä hyvinvointialueen tarkastuslautakuntien puheenjohtajaverkoston toiminnan, joka on tuonut yhteiseen tekemiseen ryhtiä ja tulevaisuuteen suuntautuvaa ja kehittävää otetta. Jyväskylän kaupungin reviisori Tarja Saarelainen on ollut kiitettävästi edesauttamassa huippuosaamisellaan yhteisten arviointikohteiden ja tarkastustoimen kehittymistä edistämässä, Lindell sanoo.
Kertomuksen luettavuuteen on panostettu ja Äänekosken arviointikertomuksen teksti taitettiin tällä kertaa visuaalisesti selkeään muotoon.
– Kiitokset myös kaupungin viestintäsuunnittelija Suvi Kallioiselle avusta arviointikertomuksen taiton osalta. On erittäin tärkeää, että kertomus on ulkoasultaan ja luettavuudeltaan helppo lukea ja selkeä. Olennaisten asioiden tulee erottua selkeästi. Tässä onnistuimme tällä kertaa, Lindell toteaa.
Kilpailun arviointiperusteet
Arviointikertomuskilpailussa arvioidaan itse arviointikertomusta, ei tarkastuslautakuntaa tai sen arviointityötä. Hyvä kertomus ei ole ainoastaan sisällöllisesti laadukas, vaan sen sisältämän tiedon tulee myös rakenteeltaan ja esitystavaltaan olla mahdollisimman hyvin hyödynnettävissä. Kilpailun tarkoituksena on myös nostaa esiin uusia tapoja tehdä arviointikertomuksia.
Tuomaristo arvioi kertomuksia seitsemän kriteerin perusteella, jotka on jaettu kahteen kategoriaan:
Sisältö:
– Arvioinnin perusteltu kohdentaminen ja olennaisuus
– Tietoperusta (tietolähteet ja luotettavuus)
– Johtopäätösten perustaminen evidenssiin ja havaintoihin
– Suositusten hyödynnettävyys päätöksenteossa
Esittäminen:
– Rakenne, selkeys ja luettavuus
– Suositusten erottuminen havainnoista
– Innovatiivisuus ja kekseliäisyys
Äänekosken valintaperustelut
– Arviointikertomuksen painotus on onnistunut.
– Arvioinnin kohteet ovat olennaisia ja ne on selkeästi määritelty.
– Tarkastuslautakunta toteuttaa perustehtäväänsä uskottavalla tavalla.
– Arviointikertomuksen tarkastelu on suhteellisen analyyttista, minkä lisäksi suositukset erottuvat tehdyistä havainnoista selkeästi.
– Arviointikertomuksen tarina rakentuu kiinnostavasti lautakunnan esittämien kysymysten ympärille.
– Kertomus nostaa esille myönteisiä, kehitettäviä ja riskejä sisältäviä suosituksia, mikä ohjaa lukijan huomion kiinnittämistä.
– Erityinen positiivinen huomio on seudun kuntien ja hyvinvointialueen yhteinen arviointikohde ja sen raportointi. Tämä korostaa tarkastuslautakunnan tapaa suunnata arviointia tulevaisuuden kannalta relevantteihin kokonaisuuksiin.
