Äänekosken Perussuomalaisten kevätkokous pidettiin Hiskin mökillä, jolloin käsiteltiin sääntömääräiset asiat ja kirjattiin julkilausuma kyläkoulujen puolesta.
Koulujen lakkauttamisia perustellaan säästöillä, mutta säästöjä nakertavat lisämenot, kuten kuljetuskulujen massiivinen nousu, uusien tilojen kunnostaminen ja muokkaaminen, luokkakokojen kasvu, kouluavustajien tarve ja siirrot erityisopetukseen. Kunnissa ei avata tarpeeksi laskelmia, joiden pohjalta kouluja lakkautetaan ja laskelma perusteet ovat usein hyvin yksipuolisia ja heiveröisen kohdennettuja, vailla laajaa kustannusten huomiointia. Myös säästöjen arviointi jälkikäteen puuttuu lähes täysin.
Koulut ovat usein merkittäviä paikallisia työllistäjiä ja niillä on tärkeä rooli yhteisöjen identiteetin muodostumisessa. Koulujen elinvoima vaikuttaa siis paikallisiin talouksiin ja yhteisön elämänlaatuun. Kyläkouluilla on merkittävä rooli paikallisessa yhteisössä ja lakkauttaminen vaikuttaa negatiivisesti yhteisön elinvoimaisuuteen, hyvinvointiin, yhteisöllisyyteen ja positiiviseen muuttoliikkeeseen eli luonnollisesti myös kaupunkikuvaan.
Kyläkoulut ovat tärkeitä lapsille, jotka saavat kasvaa ja oppia lähellä kotiaan ja perhettään. He voivat saada henkilökohtaista ja läheistä tukea opettajilta, koulun muulta henkilökunnalta ja eri luokka-asteita käyviltä oppilailta. Tämä auttaa menestymään koulussa ja myös yleisesti elämässä.
Henkilökohtainen oppimisympäristö oppilaiden ja opettajien välillä toteutuu kyläkouluissa, joissa oppilasmäärä on luontaisesti jo tilojen vuoksi vähäisempi kuin suurkouluissa. Tämä auttaa opettajia tunnistamaan oppilaiden vahvuudet ja tuen tarpeen, jolloin yksilöllinen huomioiminen ja tuki on mahdollista tarjota jokaiselle tarvitsevalle oikea-aikaisesti.
Kyläkoulut tarjoavat mahdollisuuden järjestää monenlaisia yhteisöllisiä tapahtumia, kuten urheilu- ja kulttuuritilaisuudet, vapaaehtoistyö ja toiminnalliset markkinatapahtumat. Koulutilat mahdollistavat näiden järjestämisen ja koulut järjestävät näitä myös itse.
Esimerkkinä Sumiaisten koulu, jonka harrastelukujärjestys sisältää lukuisan määrän vapaa-ajan ryhmiä: kokkauskerho, yleisliikunta, teatteriryhmä, liikuntakerho, ponikerho ja puuhakerho.
Suomi on pitkään saavuttanut kansainvälisissä vertailuissa korkeita oppimistuloksia ja meillä on panostettu kauan tasa-arvoiseen ja laadukkaaseen koulutukseen, sekä opettajien vahvaan ammattitaitoon. Lähikoulut, laadukas kouluruoka sekä pysyvä henkilökunta ovat mahdollistaneet turvallisen ja laadukkaan oppimisympäristön rakentamisen, eikä suurten yksiköiden ole huomattu tuovan laatua lisää. Suurissa yksiköissä byrokratian voimistuminen ja monimutkaistuminen voi vaikeuttaa päätöksentekoa ja joustavuutta ja yksilön tarpeiden huomioiminen ja henkilökohtaisen opastuksen tarjoaminen voi heikentyä. Tilat eivät ole rajattomat suurkouluissakaan ja useat oppilaitokset ovat koulujen lakkauttamisen jälkeen käytäviä myöten täynnä oppilaita ja väliaikaistiloja.
Kylien autioituminen on ongelma etenkin teollistuneissa maissa. Työtä voidaan jo tehdä hyvin monista paikoista etäyhteyksien vuoksi ja tuotteita voidaan tilata digitalisaation ansioista kaikkialle, mutta koulutyön on todettu toimivan parhaiten nimenomaan lähiopetuksena. Koulun lakkauttaminen on se moukari, joka tutkitusti murskaa kylän elinkelpoisuuden miltei täydellisesti.
Lakkautuspäätös tehdään yleensä taloudellisin perustein, mutta vielä ei ole osoitettu, että koulujen lakkautukset toisivat todellisia säästöjä, vaan pikemminkin päinvastoin. Onko meillä vara lakkauttaa kyläkouluja ja heikentää nuorten, kylien ja kaupungin tulevaisuutta merkittävästi?
